Mielipide - Opinion
Lisää tukea lasten ja nuorten mielen hyvinvointiin
Alkuviikosta Pohjoismaiden neuvosto, pohjoismaisten parlamenttien ja hallitusten välinen yhteistyöelin, kokoontui Tukholmassa. Agendalla olivat tällä kertaa ryhmäkokoukset, valiokuntakokoukset ja yhteinen keskustelu Helsingin sopimuksen päivitystarpeesta. Helsingin sopimus on yhteistyösopimus, jossa on sovittu monista pohjoismaisen yhteistyön kehyksistä, kuten esimerkiksi lainsäädäntöjen yhtenäistämisestä ja maiden välisen liikkuvuuden helpottamisesta. Nämä kehykset ohjaavat yhteistyötä tänäkin päivänä.
Pohjoismaiden neuvoston sosialidemokraattisessa ryhmässä teimme lasten ja nuorten mielenterveyttä käsitelleen jäsenehdotuksen. Se päätettiin tehdä, koska lasten ja nuorten kasvaneet mielenterveysongelmat ovat herättäneet huolta kaikissa Pohjoismaissa. Korona-ajasta ja sen aiheuttamien sulkutoimien vaikutuksista lapsiin ja nuoriin tarvitaan edelleen lisää tietoa. Kun saisimme tarkempaa tietoa korona-ajasta, jossa esimerkiksi sosiaaliset kontaktit ovat jääneet monella hyvin vähäiseksi, pystyisimme käyttämään sitä tietoa lasten ja nuorten mielenterveystilanteen parantamiseksi.
Nostamme jäsenehdotuksessa esille myös perheiden taloudellisen tilanteen vaikutuksen lapsiin ja nuoriin. Lapsiperheköyhyyden vähentämisen eteen tehtävät toimet ovat tarpeellisia mielenterveysongelmien ratkomisessa. Vähävaraisuus vaikuttaa lapsuuden kokemusten lisäksi usein pidemmällä tähtäimellä lisäten eriarvoisuutta aikuisenakin. Lapset ja nuoret myös aistivat herkästi perheensä taloudellisen tilanteen ja huoli siitä vaikuttaa heidän omiin valintoihinsa ja hyvinvointiinsa.
Pohjoismaiden neuvostolla on erittäin tärkeä tavoite vähentää vuoteen 2025 mennessä itsemurhia 25 prosentilla. Lasten ja nuorten osalta tavoitteeseen sisältyy nollatoleranssi – yhdenkään lapsen tai nuoren ei pitäisi päätyä itsemurhaan. Suomessa tilastot onneksi osoittavat alle 25-vuotiaiden itsemurhien määrän laskeneen kahden viime vuoden aikana, mutta yksikin itsemurhan tehnyt lapsi tai nuori on aina liikaa. Ehdotuksessamme nostetaan esille, että itsemurhien ehkäisyä koskeva nollatoleranssi pitäisi sisällyttää ylipäätään mielenterveystyöhön.
Työ mielenterveyden haasteiden ratkaisemiseksi on samalla työtä myös tulevaisuuden eteen. Erityisesti lasten ja nuorten kohdalla tilanteen parantaminen on tärkeää, sillä ongelmat kehittyvät yleensä suuremmiksi ajan kuluessa. Pohjoismaiden välinen yhteistyö on tässäkin asiassa hyvin keskeistä, sillä laajemman tietopohjan hankkimisella, yhdessä keskustelemalla ja parhaimpien käytäntöjen jakamisella pystymme löytämään uusia ja toimivia ratkaisuja tilanteen korjaamiseksi. Vielä ei ole liian myöhäistä, mutta on silti jo korkea aika puuttua tilanteeseen laajasti.
Maailma muuttuu, arvot pysyvät
Kulunut vaalikausi on ollut täynnä kriisejä, joita ei vielä vaalikauden alussa ollut näköpiirissä ja joiden ratkomiseen on kulunut aikaa ja resursseja. Kuitenkin suurista, arkeamme koskettaneista kriiseistä huolimatta Marinin hallitus on saanut monia tärkeitä asioita edistettyä ja saavuttanut hallitusohjelmaan kirjattuja tavoitteita.
Olemme päässeet hyvin alkuun kuluneen neljän vuoden aikana, mutta työtä on vielä tehtävänä oikeudenmukaisemman hyvinvointiyhteiskunnan puolesta. Kylmä leikkauslinja ei tule ensi vaalikaudellakaan toimimaan, vaan työllisyyden ja tuottavuuden kasvattaminen ovat paras ja inhimillisen tapa ryhtyä tasapainottamaan taloutta. Työntekijöiden oikeuksien kunnioittaminen ja työhyvinvoinnin kasvattaminen ovat yksiä rakennuspalikoita kestävämmän suunnan takana.
Sosiaali- ja terveydenhuollon saralla tehtyä sote-uudistusta ovat monet hallitukset yrittäneet, mutta siinä epäonnistuneet. Vasta nykyinen hallitus onnistui saamaan ison, sosiaali- ja terveydenhuollon peruspilareita uudistaneen muutoksen maaliin. Toki aina isojen uudistusten kohdalla vauhtiin pääseminen ja muutosten positiivisten tulosten näkeminen kestää aikaansa, mutta isompien hartioiden voimin toimivat palvelut pystytään paremmin takaamaan myös tulevaisuudessa.
Lapsiperheistä huolehtiminen on kaikissa yhteiskunnallisissa tilanteissa tärkeää. Sipilän hallituksen tekemä virhe subjektiivisen varhaiskasvatuksen rajoittamisesta on korjattu ja oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen on palautettu jokaiselle lapsille riippumatta vanhempien työssäkäynnistä. Tänä syksynä varhaiskasvatusmaksuja on pysyvästi alennettu, jolloin entistä useammalla perheellä lapsen osallistuminen varhaiskasvatukseen on mahdollista taloudellisestikin. Pienemmät varhaiskasvatusmaksut tukevat lapsiperheitä myös muiden hintojen noustessa.
Uutiset ja tilastot lasten ja nuorten mielenterveyden haasteista on otettava vakavasti. Asian ratkaiseminen on keskeistä ennen kaikkea inhimillisesti, jotta ongelmat eivät pitkity ja normaaliin elämään kiinni pääseminen vaikeudu. Ongelmien kasvamisella ja jatkumisella voi olla lisäksi kauaskantoisempia yhteiskunnallisia seurauksia työllisyysasteen osalta, jos nuoret eivät jaksa tai pysty opiskelemaan ja työskentelemään tulevaisuudessa. Työllisyysasteen kasvattamiseksi myös osatyökykyisten mahdollisuuksia on parannettava, kuten tällä hallituskaudella on jo tehty esimerkiksi Työkanavan perustamisen kautta, ja pyrkiä aktiivisesti muuttamaan asenteita, etteivät ne toimi rajaesteinä työhaluisten ihmisten edessä.
Ensi vaalikaudella ihmisten turvallisuuden tunnetta täytyy edelleen vahvistaa arkipäiväisistä asioista huolehtimalla, energianhintoihin vaikuttaa niin kansallisesti kuin EU-tasolla ja ihmisten hyvinvoinnin tukemista jatkaa uusilla avauksilla. Onneksi sosialidemokraateilla on pitkä historia isojen yhteiskunnallisten ratkaisujen löytäjinä. Rohkeutta ja arvopohjaista politiikkaa tarvitaan juuri nyt. Vain pitkäjänteisellä ja eteenpäin katsovilla uudistuksilla, jotka katsovat ihmisiin kunnioittaen ja huomioiden, voimme pitää hyvinvointivaltiomme ehjänä pystyssä myös jatkossa.
Världen förändras, värderingar består
Den gångna mandatperioden har varit full av kriser som inte fanns inom synhåll i början av perioden, kriser som har varit tidskrävande och resurskrävande. Trots stora kriser som påverkat vår vardag har regeringen Marin gjort framsteg på många viktiga områden och uppnått mål som stod inskrivna i regeringsprogrammet.
Vi har kommit bra i gång under de senaste fyra åren, men det återstår fortfarande arbete för ett mera rättvist välfärdssamhälle. En kall nedskärningslinje kommer inte att fungera under nästa valperiod heller, utan ökad sysselsättning och produktivitet är det bästa och mest humana sättet att skapa balans i ekonomin. Det att vi värnar om arbetstagarnas rättigheter och förbättrar välmående i arbetet är byggstenar för riktningen mot mera hållbarhet.
Att åstadkomma en social- och hälsovårdsreform har många regeringar försökt med, men misslyckats. Det blev först vår nuvarande regering som lyckades få till stånd och få i mål en stor reform som förnyar social- och hälsovårdens grundpelare. Visserligen tar det alltid tid att genomföra stora reformer och de positiva resultaten av förändringarna ses först senare, men med kraft av bredare axlar kan vi trygga fungerande tjänster bättre också i framtiden.
Det är viktigt att ta hand om barnfamiljer i alla samhälleliga situationer. Sipiläs regerings dåliga beslut att begränsa den subjektiva småbarnspedagogiken har rättats till och rätten till småbarnspedagogik på heltid har återställts för varje barn oberoende av föräldrarnas arbete. Förra hösten har avgifterna för småbarnspedagogik sänkts permanent, vilket gör det även ekonomiskt möjligt för allt fler familjer att delta i småbarnspedagogiken. Lägre avgifter för småbarnspedagogik stöder barnfamiljer också när andra priser stiger.
Nyheter och statistik om de utmaningar som barns och ungas psykiska hälsa står inför måste tas på allvar. Att lösa saken är av största vikt för det handlar om människor, så att problemen inte blir långvariga och det blir svårare att komma in i det normala livet. Att fler problem hopar sig och får fortgå kan dessutom få mer långtgående samhälleliga konsekvenser när det gäller sysselsättningsgraden och om ungdomarna inte orkar eller kan studera och arbeta i framtiden. För att höja sysselsättningsgraden måste också de partiellt arbetsföras möjligheter förbättras, på samma sätt som redan har gjorts under denna regeringsperiod till exempel genom inrättandet av Jobbkanalen, och man måste aktivt försöka ändra attityderna så att de inte utgör gränshinder för personer som vill arbeta.
Under nästa mandatperiod måste människornas känsla av trygghet stärkas ytterligare genom att man tar hand om frågor som finns i vår vardag, hanterar energipriserna både nationellt och på EU-nivå och fortsätter att stödja människornas välfärd genom nya initiativ. Lyckligtvis har socialdemokraterna en anrik historia när det gäller att finna lösningar på stora sociala frågor. Det behövs mod och en värdebaserad politik just nu. Endast genom långsiktiga och framåtblickande reformer som ser på människor med respekt och hänsyn kan vi fortsätta hålla vår välfärdsstat fungerande och intakt.
Pohjoismaisella yhteistyöllä uusia mahdollisuuksia Pohjanmaalle
Kun Venäjä aloitti hyökkäyssotansa Ukrainaan, jäätyi sen ja Venäjää vastaan asetettujen pakotteiden myötä Suomen kauppa itää kohti. Pakotteet olivat ja ovat edelleen tarpeellisia, sillä niiden avulla vaikutetaan Venäjän toimintakykyyn. Laajat pakotetoimet muiden toimien ohessa myös viestivät Venäjälle, ettei sen toiminta ole missään tapauksessa hyväksyttävää.
Venäjän kaupan loppuminen tarkoittaa samalla Suomelle uusien kauppakumppanien ja -reittien löytämistä. Tämä avaa varsinkin länsirannikolle mahdollisuuden korvata aiempia reittejä ja esimerkiksi liikuttaa siellä olevien satamien kautta enemmän tuotteita maailmalle ja maailmalta Suomeen. Länsi-Suomesta kulkee myös päärata Pohjanmeri-Baltia-ydinverkkokäytävässä, joka yhdistää osaltaan Suomea Euroopan laajuiseen liikenneverkostoon.
Läntisessä Suomessa sijaitsevat liikenneyhteydet vaativat kuitenkin kehittämistä. Yhteyksiä täytyy käsitellä kokonaisuutena ja ottaa huomioon niin maantiet, rautatiet, lentokentät kuin satamat ja laivaväylät. Niistä jokaisella on tärkeitä rooleja yhteiskunnan eri osa-alueiden kannalta. Myös huoltovarmuuden takia on tärkeää, että yhteydet ovat toimintavarmoja muuttuvissa tilanteissa.
Kun reitti itään sulkeutui, voi uusi siis avautua aiempaa vahvempana länteen. Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden kanssa Suomella on pitkät, läheiset ja vakaat kumppanuudet. Pohjoismaista yhteistyötä on tehty jo ihmisiän verran, jona aikana esimerkiksi maiden välisten rajaesteiden tunnistamisessa ja purkamisessa on menty paljon eteenpäin.
Pohjoismaiden ministerineuvostolla on tavoite tehdä Pohjolasta maailman integroitunein alue vuoteen 2030. Tämä edellyttää myös alueiden välisen yhteistyön syventämistä, jota aiemmat kokemukset ja perinteet hyvin pohjustavat. Pohjanmaa on hyvä esimerkki rajat ylittävästä yhteistyöstä, sillä siellä läheinen kumppani on jo pitkään ollut Ruotsin Västerbotten. Vaasa-Uumaja-akselilla on esimerkiksi yhteinen satama- ja laivayhtiö ja tänä keväänä Vaasa ja Uumaja myös allekirjoittivat aiesopimuksen yhteisestä kehittämisstrategiasta.
Seuraava merkittävä askel Pohjolan integroitumisessa olisi siltayhteys Vaasan ja Uumajan välillä. Silta yhdistäisi konkreettisesti Suomen, Ruotsin, Norjan sekä myös Tanskan talousalueet ja vahvistaisi samalla myös koko Euroopan talousaluetta. Merenkurkun silta avaisi Suomen teollisuudelle uudenlaisen portin Uumajan ja Kööpenhaminan kautta Eurooppaan sekä Mo i Ranan sataman kautta Amerikkaan.
Kampen för sjukhuset började 2015 och pågår ännu
Publicerat 1.3.2019
Grundlagsutskottet lämnade fredag den 22.2.2019 sitt utlåtande angående regeringens lagförslag på hur social- och hälsovården i framtiden ska ordnas. I sitt utlåtande understryker utskottet att grundlagsenliga språkliga rättigheter tryggas bäst genom bevarandet av omfattande jour på Vasa centralsjukhus.
Regeringsperioden närmar sig sitt slut och de många olika skedena i sjukhuskampen finns starkt kvar i minnet. Från första början har arbete gjorts för den här saken och den kampen fortsätter så länge det behövs.
2015
Omedelbart när den nuvarande regeringen tillträdde stod mörka moln på himlarna kring Vasa centralsjukhus. På hösten framkom tydliga tecken att regeringen hade för avsikt att göra en kraftfull centralisering av specialsjukvården så att jourförordningen inte skulle leda till att SOTE-kostnaderna skulle skena iväg. Jag skrev då en insändare om saken där jag förklarade varför jag var mycket bekymrad över detta. Detta på grund av att sjukhusen med fulljour skulle skäras ner så att det på samma SOTE-område inte skulle finnas två sjukhus med fulljour inom 100 km avstånd.
Den 9:e november drog regeringen sedan upp en linje att det från 2019 endast skulle finnas 12 stycken sjukhus med fulljour. Redan följande dag beslutades det om att samla in namn till stöd för Vasa centralsjukhus och 21.11 ordnade vi, till förmån för Vasa centralsjukhus, en protestmarsch från sjukhuset till torget. Till slut kunde vi överräcka 15 482 underskrifter till minister Rehula i Lilla Parlamentet i Riksdagen.
19.5.2016 Regeringen presenterade sitt förslag på sjukhus som skulle ha full jour och 12.9 besökte minister Rehula (c) Vasa på sin SOTE-runda. Inget gott kunde utlovas i samband med besöket, varvid jag 28.9 beslöt att kalla Österbottens beslutsfattare och journalister samman för att komma överens om hur vi skulle fortsätta påverka i frågan. Under det här tillfället lyftes fram tankar fram på att ordna ett medborgarforum, samarbete med riksdagsledamöter och vikten av att ha god synlighet i nationella medier.
När jag informerades om att grundlagsutskottets ordförande Annika Lapintie (v) skulle besöka Vasa 8.10beslöt vi att ordna en medborgarsamling på Vasa torg samma dag. Tillställningen var mycket lyckad och samlade, uppskattningsvis, 10 000 besökare som krävde fulljour till Vasa centralsjukhus. Olyckligtvis fick inte åtgärden effekt och lämnade onoterad i nationella, finskspråkiga media.
19.10I samband med Österbottens SOTE-styrgrupps möte beslöt vi fortsätta kampen genom ett medborgarinitiativ och genom att annonsera på första sidan i Helsingin Sanomat.
27.10 Regeringen föreslog sina ändringsförslag till hälsovårdslagen till riksdagen. Lagförslaget innehöll förslag som koncentrerade jourverksamheten till 12 sjukhus, trots att kritik mot förslaget framförts från alla sjukvårdsdistrikt! Vasa Sjukvårdsdistrikt hörde sedan inte till de utvalda sjukhusen.
I förslaget hade ändå kommit viktiga förändringar. Bland annat i §50 hade en förändring kommit som innebar att sjukvårdsdistrikt med specialvård, sinsemellan, kunde komma överens om jour och andra verksamhetsområden.
7.11 kontaktade jag riksdagsledamöter och argumenterade för att Vasa skulle bli det trettonde sjukvårdsdistriktet med full jour. (12+1) och 28.11 publicerade vi en mycket väl uppmärksammad annons på framsidan på Helsingin Sanomat.
1.12.2016 ordnade vi ytterligare ett offentligt tillfälle i centralsjukhuset där vi drog upp riktlinjerna för hur vi skulle organisera namninsamlingarna och att vi skulle inleda arbetet genast efter julhelgen.
2017
Insamlandet av namn påbörjades 24.1.2017 och 8.2 överlämnade vi 69 158 underskrifter till befolkningsregistret för granskning. Medborgarinitiativet överlämnades till riksdagens talman Maria Lohela (ps) i riksdagen 10.5.2017.
Medborgarinitiativet behandlades under våren i riksdagen 18.5och 23.5.2017
2018
Medborgarinitiativets representanter (Berg och Frantz) kallades 2.5.2018 till social- och hälsovårdsutskottet för ett hörande. Till hörandet hade kallats representanter från Vasa, samt Syd-Österbottens sjukvårdsdistrikt och representanter från Forssas samkommun för välfärdstjänster. På plats från ministeriet var medicinalråd Timo Keistinen. Utskottet var helt klart intresse för vårt ärende och mottagandet var förvånansvärt positivt. Fakta i målet talade för sig självt!
Social- och hälsovårdsutskottet fortsatte behandlingen återigen i september. Representanter för oppositionen och flera representanter för regeringspartierna, bland annat Vasabördiga Pekka Puska förklarade i offentligheten att de hade för avsikt att stöda Vasa centralsjukhus i omröstningarna. Puska lämnade sedan borta från omröstningen i utskottet och det röstades slutligen inte om saken utan ärendet lämnade obehandlat.
18.10.2018 Social- och hälsovårdsutskottets röstade slutligen med utfallet 9-7, att Vasa inte skulle bli det 13:e sjukhuset med fulljour.
2019
Förra veckans fredag 22.2.2019 fick grundlagsutskottet slutligen sitt arbete färdigt. Utskottet konstaterade att social- och hälsovårdsutskottets ställningstagande inte i tillräcklig utsträckning tryggade grundlagsenliga språkliga rättigheter. Man konstaterade helt enkelt att det inte gick att tillräckligt väl trygga att svenskspråkiga patienter som överfördes från Vasa till Seinäjoki fick vård på sitt modersmål.
Utskottet konstaterar att i enlighet med 17§ i grundlagen språkliga grundrättigheter bäst kunde garanteras genom att trygga fulljour vid både Vasas och Syd-Österbottens sjukvårdsdistrikt.
Social- och hälsovårdsutskottet påbörjade 25.2 sitt arbete med att svara på grundlagsutskottets ställningstagande och riksdagens sista möjlighet att rösta om SOTE-lagpaketet är 15.3.2019 innan riksdagen avslutar sitt arbete inför riksdagsvalet.
Spänningen stiger...
SAIRAALATAISTO 2015-2019
Julkaistu 28.2.2019
Perustuslakivaliokunta jätti perjantaina 22.2.2019 lausuntonsa hallituksen esitykseen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Lausunnossaan valiokunta tuo selkeästi esille, että kielelliset perusoikeudet parhaiten toteuttavana ratkaisuna voidaan pitää sitä, että laajan päivystyksen yksikkö sijoitettaisiin myös Vaasan sairaanhoitopiiriin.
Hallituskausi lähenee loppuaan ja sairaalataiston moninaiset vaiheet on kovasti mielessä. Alusta asti on tämän eteen tehty töitä ja sitä jatketaan niin kauan kuin vain on tarve!
2015
Heti nykyisen hallituksen aloittamisen jälkeen oli jo tummia pilviä ilmassa Vaasan keskussairaalan osalta. Syksyllä 2015 kävi ilmi, että hallitus lähtee voimakkaasti keskittämään erikoissairaanhoidon palveluja, jotta päivystysasetuksen myötä sote-kustannukset eivät nousisi liikaa. Kirjoitin tuolloin mielipidekirjoituksen asiasta, missä nostin esille huoleni mm. siitä, että kun päivystävien sairaaloiden määrää tullaan vähentämään, niin samalle sote-alueelle ei tule mahtumaan kahta päivystävää sairaalaa 100km säteelle.
Marraskuun 9. päivä hallitus sitten linjasi, että 1.1.2019 lähtien maassa olisi ainoastaan 12 ns. laajan päivystyksen sairaalaa. Heti seuraavana päivänä päätin aloittaa nimien keräämisen Vaasan keskussairaalan puolesta ja 21.11. järjestimme Vaasan keskussairaalan puolesta mielenosoitusmarssin sairaalalta torille. Toimitimme Ministeri Rehulalle lopulta 15 482 allekirjoitusta eduskunnan Pikkuparlamentissa 3.12.2015.
2016
19.5.2016 Hallitus julkaisi päätöksensä laajan päivystyksen sairaaloista ja 12.9. Ministeri Rehula (kesk.) vieraili Vaasassa SOTE-kierroksellaan. Vierailu ei luvannut hyvää, joten päätin kutsua 28.9.koolle Pohjanmaan päättäjiä ja toimijoita miettimään miten jatkamme asiaan vaikuttamista. Tässä tilaisuudessa nousi esille ajatus kansalaistapahtuman järjestämisestä, yhteydenpito kansanedustajiin sekä valtakunnallisen medianäkyvyyden saamisen tärkeys.
Sain tiedon, että perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.) vierailee Vaasan vasemmiston vieraana 8.10., joten päätimme järjestää kansalaistapahtuman Vaasan torille tuona samaisena päivänä. Kansalaistapahtuma oli todella onnistunut. Vaasan torille saapui paikalle arviolta 10 000 kansalaista vaatimaan Vaasan keskussairaalalle laajaa päivystystä. Valitettavasti tempaus ei kuitenkaan jostain syystä saavuttanut sitä toivottua kansallista näkyvyyttä suomenkielisessä mediassa, kuten mm. ylen uutisissa?
19.10. Pohjanmaan SOTE poliittisen ohjausryhmän kokouksessa päätimme jatkaa taistoa kansalaisaloitteen laatimisella sekä ostaa Helsingin sanomien etusivulle mainoksen.
27.10. Hallitus esitti terveydenhuoltolain muutosesityksensä eduskunnalle. Lakiehdotukseen sisältyi ehdotus vaativan päivystyksen keskittämisestä 12 sairaalaan, vaikka vahvaa toiminnan keskittämistä vastustettiin lausuntojen perusteella kaikissa sairaanhoitopiireissä! Vaasan keskussairaala ei kuulunut näiden valittujen sairaaloiden joukkoon.
Lausunnolla olleeseen versioon oli kuitenkin saatu muutama keskeinen muutos. Muun muassa § 50:ään oli tullut lisäys, jonka mukaan kunkin erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit voivat sopia keskenään päivystyksen ja muun toiminnan laajuudesta. Selvitysmiesten toimeksiantoa jatkettiin, tehtävänä löytää kullekin alueelle sopiva ratkaisu ja poliittisten ryhmien välisissä neuvotteluissa sovittiin, että annettu esitys käsitellään eduskunnan perustuslakivaliokunnassa.
7.11. lähestyin sähköpostitse kansanedustajia, perustellen miksi Vaasan keskussairaalan tulisi olla 13:sta laajan päivystyksen sairaala (12+1) ja 28.11.julkaisimme huomiota herättävän mainoksen Helsingin Sanomien etusivulla.
1.12.2016 järjestimme vielä toimijatapaamisen keskussairaalassa, jossa päätettiin kansalaisaloitteen nimien keräämisen organisoimisesta sekä keräämisen aloittamisesta heti joulupyhien jälkeen.
2017
Nimien kerääminen kansalaisaloitteeseen aloitettiin 24.1.2017 ja jo 8.3. toimitimme 69 158 allekirjoitusta väestörekisterikeskukselle tarkistettavaksi. Kansalaisaloite luovutettiin eduskunnan puhemies Maria Lohelalle (ps.) eduskunnassa10.5.2017.
Kansalaisaloitetta käsiteltiin keväänaikana eduskunnan lähetekeskusteluissa sekä 18.5. että23.5.2017
2018
Kansalaisaloitteen allekirjoittajien edustajat (Berg ja Frantz) kutsuttiin 2.5.2018 sosiaali- ja terveysvaliokunnnan kuultavaksi aloitteen johdosta. Paikalle oli kutsuttu kuultavaksi myös Vaasan sekä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin edustus ja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän edustaja. Ministeriöstä paikalla oli lääkintöneuvos Timo Keistinen. Valiokunta oli selkeästi kiinnostunut asiastamme ja suhtautuivat siihen yllättävänkin positiivisesti. Faktat puhuivat puolestaan!
Sosiaali- ja terveysvaliokunta jatkoi asian käsittelyä taas syyskuussa. Opposition edustajat, sekä myös muutama hallituspuolueiden edustaja kuten mm. Vaasalaislähtöinen Pekka Puska, lausuivat julkisuudessa äänestävänsä valiokunnassa Vaasan keskussairaalan puolesta. Perjantaina 28.9.Puska kuitenkin jättäytyi pois valiokunnan kokouksesta ja valiokunta ei äänestänytkään asiasta, vaan jätti asian vielä pöydälle.
18.10.2018 sosiaali- ja terveysvaliokunta viimein äänesti äänin 9-7, että Vaasan keskussairaalasta ei tule 13:sta laajan päivystyksen sairaalaa.
2019
Viime viikon perjantaina22.2.2019perustuslakivaliokunta sai viimein työnsä valmiiksi. Perustuslakivaliokunta lausui, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnoksessa esitetyistä selvityksistä ei asianmukaisesti käy ilmi kielellisten oikeuksien toteutumiseksi tarvittavien toimenpiteiden riittävyys eikä myöskään se, onko valiokunnan aikaisemmin säätämisjärjestyskysymyksenä pitämästä lakisääteistä velvollisuudesta huolehtia siitä, että Vaasasta Seinäjoelle siirtyvät ruotsinkieliset voivat käytännössä käyttää omaa kieltään, säädetty riittävän täsmällisesti.
Valiokunnan mukaan perustuslain 17 §:n kielelliset perusoikeudet parhaiten toteuttavana ratkaisuna voidaan pitää sitä, että laajan päivystyksen yksikkö sijoitettaisiin sekä Vaasan että Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin
Sosiaali- ja terveysvaliokunta aloitti 25.2.työnsä perustuslakivaliokunnan ponsiin vastaamiseksi ja eduskunnan viimeinen mahdollisuus äänestää SOTE:n lakipaketista on perjantaina 15.3.2019. ennen eduskunnan jäämistä vaalitauolle.
Jännitys tiivistyy…
Voitontavoittelua vanhusten hyvinvoinnin kustannuksella
Julkaistu 1.2.2019
Viime päivien puheenaiheeksi on valtakunnallisesti noussut huoli yksityisen sektorin vanhusten hoidosta.
Samaan aikaan hallitus on esityksillään ajamassa Suomea yhä voimakkaammin kohti mallia, jossa yksityinen sektori kerää rusinat pullasta ja julkinen sektori velvoitetaan kantamaan vastuu kansalaisten terveydestä ilman riittävää rahoitusta palvelujen tuottamiseen.
Kollegani Islannista varoitteli minua tällaisesta politiikasta jo kymmenisen vuotta sitten. Vastaavanlainen politiikka kun rappautti vuosituhannen alkupuolella Islannissa julkisen sektorin terveydenhuollon, joka viime kädessä joutui kuitenkin kantamaan lopullisen vastuun ihmisten hoidosta mm. leikkauskomplikaatiotilanteissa.
Toden totta Tehy on liittona jo aiemmin kantanut huolta tilanteesta mm. Esperin työpaikoilla. Nyt esille putkahtelee monista yrityksistä vastaavia uutisia. On kannettava huoli vanhuksista, mutta myös työntekijöistä joilla ei ole vähäisillä henkilöstöresursseilla todellisia mahdollisuuksia hoitaa työtänsä kuten haluaisivat.
Tehy-lehti uutisoi jo vuosi sitten helmikuussa jäsenkyselyn tuloksista, missä kävi ilmi, että henkilöstömitoituksesta säästäminen vaarantaa potilasturvallisuutta Esperin työpaikoilla. Esperi-konsernin työoloja selvittäneestä jäsenkyselystä selvisi, että haamutyöntekijät, lääkepoikkeamat ja työehtosopimusrikkomukset ovat arkea Esperin vanhustenhoitolaitoksissa. Puolet vastaajista ilmoitti potilasturvallisuuden vaarantuneen viime puolen vuoden aikana.
Yksityisen sosiaalipalvelualan ongelmien syyt ovat Tehyn mukaan ilmiselvät. Koska yritykset eivät voi tuottaa voittoa ja laadukasta palvelua tehdyillä sopimuksilla, ne päätyvät rikkomaan työehtosopimuksen määräyksiä ja tuottamaan huonoa laatua. Tehy pyysi kyselyn jälkeen Esperiltä kirjallista selvitystä toimenpiteistä, joihin työnantaja ryhtyy epäkohtien ratkaisemiseksi. Esperin toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohanni kiisti vielä tuolloin Tehyn esiin nostamat ongelmat.
On hyvä kuitenkin tuoda esille, että Esperi ei ole ainut yksityisen sektorin toimija jonka toiminnassa on havaittu vakavia puutteita. Valvova viranomainen aluehallintovirasto (avi) on puuttunut myös Mehiläisen hoivakotien ongelmiin monissa kaupungeissa viime vuosina. Ylen selvityksessä paljastui kahdeksan Mehiläisen hoivakotia, joissa avi on edellyttänyt yritystä korjaamaan havaitsemansa epäkohdat.
Ylen selvityksessä paljastui myös, että Suomen suurin hoivapalveluyhtiö Attendo painii aivan samankaltaisten ongelmien kanssa. Pääsyynä ongelmiin on se, että hoitohenkilökuntaa on liian vähän. Tehy teki toissa vuonna jäsenkyselyn myös Attendon Kotkan seudun työpaikoilla. Myös Attendon johto kiisti työntekijöiden esiin nostamat ongelmat. Samanlaisia kyselyjä on tehty viime vuonna myös muilla yksityisen sosiaalipalvelualan työpaikoilla.
Eiköhän nyt viimein olisi hallituksella aika kääriä hihansa sote-uudistuksen osalta ja keskittyä oleelliseen, nimittäin sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelujen integroimiseen, jotta voimme turvata suomalaisille toimivat palvelut myös tulevaisuudessa. Tämän turvaamiseksi tarvitsemme myös jatkossa vahvan julkisen sektorin, jolla on velvollisuuksien lisäksi myös resurssit ihmisten hoitamiseksi.
Yksityistä ja kolmatta sektoria tarvitaan myös tulevaisuudessa julkisen sektorin kumppanina palveluiden tuottamisessa, mutta kuskin paikalla tulee olla se taho, joka viimekädessä kuitenkin kantaa lopullisen vastuun kansalaisten palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta.
Vinstjakt på de äldres bekostnad
Publicerat 3.2.2019
Oron för äldrevården inom den privata sektorn har stått i centrum för diskussionerna runtom i Finland de senaste veckorna. Samtidigt styr regeringen med sina förslag Finland mot en modell där den privata sektorn plockar russinen och den offentliga sektorn åläggs bära det slutliga ansvaret för medborgarnas välfärd utan tillräcklig finansiering för att producera tjänsterna.
Min kollega på Island varnade för den här typen av politik redan för tio år sedan. Där ledde den till att Islands offentliga hälsovård vittrade sönder i början av seklet, trots att den offentliga hälsovården i slutändan hade ansvaret för patientvården, till exempel vid komplikationer efter en operation.
Vårdfacket Tehy har länge varit oroad över situationen vid Esperis vårdenheter. Nu konstateras motsvarande problem också vid andra privata vårdbolag. Vi måste ta ansvar för våra äldre, men också för arbetstagarna som på grund av nedskärningar av personalen inte har möjlighet att sköta sitt arbete så bra som de vill.
Tehy presenterade redan i februari i fjol en medlemsenkät, där det framkom att inbesparingar i personalen riskerar patientsäkerheten på Esperis arbetsplatser. Vid en granskning av arbetsförhållandena vid Esperis enheter framkom att spökvårdare, avvikelser i medicineringen och brott mot kollektivavtalet var vardag. Hälften av dem som svarade uppgav att patientsäkerheten riskerats under de senaste sex månaderna.
Orsaken till problemen i den privata servicesektorn är enligt Tehy glasklar. När företagen inte kan producera vinst och högklassig vård med nuvarande avtal leder det till att de bryter mot kollektivavtalets bestämmelser och producerar dålig vård.
Tehy bad Esperi om en skriftlig redogörelse för vad arbetsgivaren tänkte göra för att lösa problemet. Esperis vd Marja Aarnio-Isohanni förnekade ännu då de problem som Tehy förde fram.
Det är skäl att påpeka att Esperi care inte är den enda privata vårdaktören som kämpar med verksamheten. Regionförvaltningsverket (RFV), den granskande myndigheten, har anmärkt även på Mehiläinens verksamhet i många städer de senaste åren. Yles utredning visar att RFV uppmanat åtta av Mehiläinens vårdhem att rätta till uppdagade brister. I rapporten framkom att också Finlands största privata vårdföretag Attendo brottas med problem. Största orsaken är att vårdpersonalen är underdimensionerad.
Tehy sände för ett par år sedan ut en medlemsförfrågan till Attendos arbetsplatser i Kotkaregionen. Även Attendos ledning förnekade då de problem som arbetstagarna lyfte fram. Liknande enkäter har det senaste året gjorts också vid andra privata vårdenheter.
Är det nu inte dags för regeringen att kavla upp ärmarna i "sote-frågan" och koncentrera sig på det mest väsentliga, integreringen av social- och bashälsovårdens tjänster, så att vi kan garantera finländarna fungerande service även i framtiden. För att kunna garantera detta behövs en stark offentlig sektor som förutom skyldigheter även har ekonomiska resurser att vårda befolkningen. Den privata och den tredje sektorn behövs också, som komplement till den offentliga sektorn. Men den instans som har det slutliga ansvaret för att producera service för medborgarna bör vara den som styr
Nya Vasa ett steg närmare förverkligande
Publicerat 12.1.2019
Ledningsgruppen för Vasas och Korsholms gemensamma sammanslagningsutredning kunde på nyårsaftonen, efter ett år och hundratals arbetstimmar, förklara sitt förslag till samgångsavtal färdigt.
Kommunernas styrelser behandlade förslaget första gången den 7.1.2019 och godkände för sin del att avtalsförslaget sätts ut till offentligt påseende i trettio dagar från och med den 21.1.2019. Under tiden ordnas fusionsdiskussioner och höranden ute i kommunerna.
Dessutom ordnar Korsholm enligt fullmäktiges beslut en rådgivande folkomröstning i mars.
Kommunernas fullmäktigen besluter om kommunfusionen den 2.4.2019 och målet är att nya Vasa inleder sin verksamhet den 2.1.2020.
Den främsta målsättningen med kommunfusionen är att stärka den nya kommunens ställning regionalt, nationellt och internationellt för att kunna trygga invånarnas framtid i den nationella och globala konkurrensen. Det är också viktigt att strategiskt stärka utbildningen och företagens verksamhetsförutsättningar samt den enskilda individens möjligheter att påverka sin egen livssituation.
Grunden för internationella företag, det lokala företagslivet och mångsidig arbetsmarknad är en verksamhet som utgår från ett starkt kunskaps-, utbildnings- och innovationscentrum. Den nya kommunen skapar förutsättningar för att utveckla näringslivet och satsa på småföretagande. Den nya kommunen skall vara Finlands företagsvänligaste kommun.
Nya Vasa skapas av levande och mångsidiga stadscentra. Närdemokrati och regional påverkning utgår från såväl regionnämnderna och -kommittéerna som kommuninvånarnas aktivitet och föreningsverksamhet i stadens olika delar.
I arbetet med att utveckla den nya kommunen respekteras lokala åsikter och områdesidentiteten beaktas. Servicenätet utvecklas utgående från nuvarande kommuners befintliga planering.
Den nya kommunen blir en föregångare för en fungerande tvåspråkig förvaltning och möjligheter finns att ge regionen en flerspråkig identitet. Den nya kommunen garanterar att arbets-, service- och förvaltningsspråken är finska och svenska. Kommuninvånarna får all service på sitt modersmål, finska eller svenska.
Ledningsgruppens arbete har inte varit lätt och enkelt, men trots det har vi med målmedvetet arbete lyckats klara vår uppgift inom utsatt tid. Som alltid i förhandlingar är ledningsgruppens förslag till fusionsavtal ett kompromissavtal där båda parterna varit flexibla.
Viktigast var att skapa en gemensam vision om hur man bäst tryggar nya Vasas förutsättningar att klara sig i framtidens hårda regionala, nationella och globala konkurrens och samtidigt säkra en fungerande närdemokrati och service.
Uusi Vaasa – askel lähempänä toteutumista
Julkaistu 14.12.2018
Vaasan ja Mustasaaren kuntaliitosjohtoryhmä sai tiistaina (11.12.), noin vuoden ja satojen työtuntien jälkeen, valmiiksi esityksensä kuntien yhdistymissopimuksesta. Kuntaliitosohjausryhmä käsittelee yhdistymissopimusta liitteineen ensiviikon tiistaina (18.12.), minkä jälkeen sopimus siirtyy kuntien hallitusten käsittelyyn tammikuussa ja valtuustojen päätettäväksi huhtikuussa 2019. Myös kuntalaisille tullaan järjestämään erilaisia kuntaliitos informointi- ja kuulemistilaisuuksia heti alkuvuodesta. Esityksenä on, että uusi Vaasa aloittaisi toimintansa 1.1.2020.
Kuntaliitoksen ensisijaiseksi tavoitteeksi on asetettu uuden kunnan asukasmäärän lisääminen sekä alueellisen, valtakunnallisen ja kansainvälisellä tason aseman vahvistaminen. Päämääränä on vaalia asukkaiden elämää tulevaisuuden kovassa kilpailussa ja löytää toimintamuotoja, jotka entistä paremmin vastaavat uuden ajan vaatimuksia.
Kansainvälisten yritysten, paikallisen yrittäjyyden ja monipuolisten työmarkkinoiden perustana on toimiminen tiedon, koulutuksen ja innovaatioiden keskuksena. Uuden kunnan pyrkimyksenä on olla Suomen yrittäjämyönteisin kunta. Uusi kunta luo edellytyksiä elinkeinoelämän kehittämiselle ja panostaa sekä seudullisen kehitystyön, että kaavoituksen kautta pienyrittäjyyteen.
Uusi kunta rakentuu elävien ja monipuolisten kaupunginosakeskusten perustalle. Lähidemokratia ja alueellinen vaikuttaminen rakentuvat sekä aluelautakuntien ja -toimikuntien varaan, että tukee kuntalaisten aktiivisuutta ja vapaata yhdistystoimintaa kaupungin eri alueilla. Uuden kunnan kehittämisessä kunnioitetaan paikallisia näkökulmia ja huomioidaan seudullinen identiteetti, lähtökohtana kehittää nykyistä palveluverkkoa nykyisten kuntien jo laatimien suunnitelmien lähtökohdista. Asemakaavoitetun alueen ulkopuolinen rakentaminen sekä yksityisteiden kunnossapito ja avustustaso esitetään noudattavan nykyisen Mustasaaren kunnan linjauksia. Uuteen kuntaan nimetään myös kylä- ja maaseutukehityksestä vastaavia viranhaltijoita.
Uusi kunta on toimivan kaksikielisen hallinnon edelläkävijä ja näkee mahdollisuuksia alueen monikielisen identiteetin kehittämisessä kansallisesti ja kansainvälisesti. Uusi kunta takaa, että työ-, palvelu- ja hallintokielinä ovat suomi ja ruotsi. Kuntalaiset saavat kaikki palvelunsa omalla äidinkielellään joko suomeksi tai ruotsiksi niin päivähoidossa, perusopetuksessa kuin toisen asteen koulutuksessa.
Johtoryhmän puheenjohtajana haluan kiittää koko ryhmää työntäyteisestä vuodesta. Yhteinen taipaleemme ei ole ollut aina helppo ja yksinkertainen, mutta siitä huolimatta olemme saaneet meille asetetun tehtävän valmiiksi päämäärätietoisesti aikataulun puitteissa. Kuten neuvotteluissa aina, johtoryhmän esitys yhdistymissopimukseksi on kompromissiesitys, missä on jouduttu joustamaan puolin ja toisin. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin ollut luoda yhteinen visio siitä, miten turvaamme uuden Vaasan edellytykset pärjätä tulevaisuuden kovassa alueellisessa, valtakunnallisessa ja globaalissa kilpailussa sekä samalla varmistamme lähidemokratian toteutumisen ja palvelujen toimivuuden uudessa kunnassa. Tässä työssä olemme mielestäni onnistuneet hyvin.
Ei ole olemassa faktaperusteita miksi Vaasa ei voisi saada laajan päivystyksen statusta
Julkaistu 7.10.2018
Mediassa käy kiivas keskustelu Vaasan keskussairaalan mahdollisuudesta olla laajan päivystyksen sairaala. Ei ole olemassa faktaperusteita, miksi Vaasa ei laajan päivystyksen statusta voisi saada. Ratkaisu ei tule yhteiskunnalle kalliimmaksi ja sillä turvataan yhdenvertaiset oikeudet myös meidän kaksikieliselle väestölle saada palvelua.
Uudistusta on perusteltu potilasturvallisuudella. Vaasa on kiistaton Suomen edelläkävijä potilasturvallisuuden kehittämisessä ja myös potilasturvallisuuden taso on Suomen parasta. Tämä yli kymmenen vuoden panostus mitätöidään totaalisesti hallituksen päätöksellä, että Vaasa ei voisi olla laajan päivystyksen sairaala.
Päätös olisi terveydenhuollon ammattilaisilleja väestölle viesti siitä, että oikeastaan potilasturvallisuudella, laadulla ja kansallisesti hyvillä hoitotuloksilla ei ole mitään todellista merkitystä meidän päättäjille, vaan poliittinen päätös numero 12 on tärkeämpää.
Asiasta näyttää valitettavasti muodostuneen hallitukselle nyt jonkinmoinen arvovalta kysymys, missä faktoille ei enää anneta mitään arvoa. Olemme lähes kolme vuotta peränneet hallitukselta niitä kriteereitä, millä perusteella päätös laajan päivystyksen sairaaloista tehtiin. Kun olimme valiokunnan kuultavana toukokuussa, saimme valiokunnan jäseniltä selkeää viestiä siitä, että Vaasan keskussairaala vastaa näihin vaatimuksiin.
Ehkä ministerit haluavat tällä linjauksella nyt osoittaa hallituksen jämäkkyyttä, mutta valitettavasti tulevat samalla tekemään linjauksen, joka on ristiriidassa terveydenhuollon tärkeimmän kulmakiven eli potilasturvallisuuden kanssa.
Onneksi ei ole vielä liian myöhäistä! Hallituksella on vielä kaikki mahdollisuudet kääntää tämä tilanne niin, että Vaasa on laajan päivystyksen sairaala ja samalla korostaa sitä viestiä, että potilasturvallisuustyöhön kannattaa panostaa, ja sillä perusteella Vaasa on Suomen ainoa täysin kaksikielinen laajan päivystyksen sairaala.
En myöskään näe, että tämän päätöksen myötä joku ”menettäisi kasvonsa” päättäjänä. Päinvastoin voidaan hyvin perustein todeta, että perinpohjaisen tarkastelun jälkeen on päädytty johtopäätökseen, että Vaasan keskussairaala täyttää selkeästi kriteerit laajan päivystyksen sairaalalle.
Olemme luomassa uutta kuntaa yhdessä
Julkaistu 27.9.2018
Kuntaliitosneuvottelut ovat nyt siinä vaiheessa, että työryhmien väliraportit ovat valmiit ja loppuraportit on jätettävä kuntaliitoskoordinaattorille lokakuun loppuun mennessä. Loppuraporteissa työryhmien tavoitteena on simuloida uuden kunnan lopputulosta, löytää synergioita ja optimointeja sekä luoda todennäköinen kuva uudesta kunnasta mahdollisimman havainnollisella tavalla sekä tehtävä SWOT- analyysi, jossa hahmotetaan mahdolliseen kuntien yhdistymiseen liittyviä hyötyjä ja haittoja sekä uhkia ja mahdollisuuksia
Nyt on siis oikea aika miettiä miltä tämä uusi yhteinen kuntamme näyttäisi. On hyvä muistaa, että emme ole nyt liittämässä Vaasaa Mustasaareen tai Mustasaarta Vaasaan, vaan olemme luomassa uutta kuntaa yhdessä. Nyt ei siis ole kyse siitä, millä ehdoilla kunta liitetään toiseen, vaan että minkälaisen kunnan me rakennamme yhdessä. Mitkä ovat niitä kuntalaisille elintärkeitä elinvoima ja elinkeinopoliittisia asioita ja linjauksia jotka haluamme uuteen kuntaan luoda?
Me voimme nyt päättää, että olemmeko mukana, kun alueita kehitetään jatkossa väkiluvun perusteella? Me voimme päättää, olemmeko mukana, kun tulevaisuudessa päätetään mm. sairaala resursseista, runkoverkoista, infrahankkeista, uusien yritysten investoinneista sekä muista aluekehityksen tärkeistä linjauksista? Kuntaliitosneuvottelujen nopea aikataulu on aiheuttanut jonkin verran keskustelua, joten avaan hieman miksi valitussa aikataulussa on ehdottoman tärkeä pidättäytyä. Hallitusohjelman linjauksia aletaan pikapuolin jo kirjoittaa. Mikäli haluamme olla tulevalla hallituskaudella yksi niistä kymmenestä suurimmasta kaupungista, joihin tulevaisuudessa Suomessa tullaan todennäköisesti investoimaan, on meillä oltava päätös tulevan uuden Pohjanmaan pääkaupungin perustamisesta ensikesään mennessä. Mikäli venytämme tämän päätöksen vuodella eteenpäin, saattaa olla jo myöhäistä. Eli haluammeko me olla mukana vai haluammeko olla ulkona? Nyt meillä on yhdessä mahdollisuus vaikuttaa tähän asiaan.
Yhteinen taistelumme Pohjanmaalla keskussairaalamme puolesta osoitti, että kun me haluamme yhdessä taistella alueemme puolesta, pystymme lähestulkoon mihin vain. Toivonkin, että ymmärrämme tämän saman tärkeyden nyt tässä hetkessä ja rakennamme yhdessä tulevaisuuden Pohjanmaan pääkaupungin, jossa asukkaillamme on hyvä elää, opiskella, käydä työssä, kasvattaa perhettä ja vanheta. Tiedän, että meillä kaikilla päättäjillä on tavoitteena kehittää kuntaamme mahdollisimman hyväksi paikaksi elää. Tämä sama tahtotila löytyy niin Mustasaaren kuin Vaasankin päättäjiltä. Emme me Vaasalaiset ole sen kummempia ihmisiä kuin Mustasaarelaiset. Itse olen asunut puolet elämästäni Mustasaaressa ja vanhempani sekä suurin osa sukulaisistani, että ystävistäni asuu edelleen. Me kaikki haluamme hyvää asukkaillemme myös mahdollisessa uudessa tulevassa kunnassa.
Hyvällä tahdolla ja yhdessä onnistumme varmasti!
Tietoa ja tukea perheille päihdeasioihin puuttumisessa
Nuorten, ja jopa lasten, huumeidenkäytön lisääntyminen on noussut viime kuukausina voimakkaasti esille keskusteluissa ja kirjoituksissa. Ongelma on todellinen, mistä syystä on todella hyvä, että asia on saanut paljon tilaa sekä poliittisessa keskustelussa, että myös lehtien palstoilla. Itse todella järkytyin kun kuulin, että nuorimmat suonen sisäisten aineiden käyttäjät ovat tänä päivänä ala-aste ikäisiä lapsia! Mielestäni on itsestään selvää, että kun on kyse näin nuorista lapsista, ei voida puhua ainoastaan nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluista, vaan tuki ja toimet tulee kohdistaa koko perheeseen. On myös selvää, että
perheiden tukeminen tulee aloittaa jo varhaiskasvatuksessa, jotta saadaan koppi mahdollisimman varhain lapsista ja perheistä jotka tarvitsevat tukea kasvatustyössään. Tässä(kin) asiassa on tärkeää, että keskustelu ja myös päätetyt toimenpiteet, eivät lähde lasten ja vanhempien syyllistämisestä. Parhaaseen tulokseen pääsemiseksi ei myöskään toimijoiden välillä saa lähteä toisten syyttelemisen tielle, vaan on aidosti yhdessä mietittävä parhaita mahdollisia keinoja vaikuttaa perheiden hyvinvointiin.
Vaasan nuorisovaltuusto vastasi 20.9. kokouksessaan Vaasan kaupungin lasten ja nuorten
ehkäisevän päihdetyön projektin ja Pohjanmaan ehkäisevän päihdetyön (PEPP) luotuun kyselyyn, jossa selvitetään nuorten mielipidettä päihdekasvatuksesta. Lisäksi nuva kävi laajan keskustelun valtuustoaloitteesta, jossa esitetään, että Vaasan kaupunki lanseeraisi huumeiden vastaisen kampanjan suoraan kohdistettuna lasten ja nuorten koteihin, heidän huoltajilleen. Nuoret näkivät itse asian tärkeänä, mutta peräänkuuluttivat, että kaikkein tärkeintä on nyt löytää oikea tapa millä aidosti on vaikutusta nuorten päihdekäyttäytymiseen. Sekä oppilaiden päihdekasvatuksen, että myös vanhempien tietoisuuden parantamiseksi, nousi kokemusasiantuntijoiden rooli hyvin voimakkaasti esille puheenvuoroissa. Nuoret kokivat, että se kun joku joka on itse kokenut huumehelvetin tai jonka lapsi on joutunut huumekoukkuun, kertoo omin sanoin kokemuksestaan, on huomattavasti tehokkaampaa kuin se, että joku asiantuntija pitää ”kalvosulkeiset” asiasta.
Moni vanhempi ei valitettavasti havaitse merkkejä lapsensa päihteiden käytöstä tai kokee itsensä voimattomaksi tilanteessa missä epäilee lapsensa käyttävän huumeita. Tästä syystä on ensiarvoisen tärkeää tiedottaa vanhempia yhä laajenevasta huumeongelmasta ja antaa huoltajille rohkeutta epäillä ja kyseenalaistaa oman lapsen päihteidenkäyttöä sekä myös ohjeistaa, neuvoa ja tukea vanhempia heidän kasvatustyössään. Nuorisovaltuuston kokouksessa esitettiin yhtenä vaihtoehtona perinteisten vanhempain iltojen järjestämistä. Tilaisuuksissa kokemusasiantuntija voisi kertoa tarinansa todellisesta elämästä ja vanhempia ohjeistettaisiin havaitsemaan päihteiden käyttö ja kerrottaisiin mistä he saavat apua ja tukea tilanteissa missä epäilevät lapsensa käyttävän huumausaineita. Tilaisuuden päätteeksi jaettaisiin vielä jokaiselle vanhemmalle mukaan kotiin vietäväksi informaatiopaketti, josta löytyy myös yhteystiedot auttaviin tahoihin. Ryhtykäämme nuorten idean mukaisesti tuumasta toimeen ja järjestämme ensimmäiset päihdevalistus vanhempainillat nyt heti tänä syksynä.
Vastaus kansanedustaja Koskelle
Julkaistu 2.9.2018
Kansanedustaja Koski lähti perjantaisessa kolumnissaan tuttuun tyyliinsä kritisoimaan muita ja tyylilleen uskollisena tälläkin kertaa kritiikki kohdistui ammattiyhdistysliikkeeseen sekä SDP:hen. Koska edustan osaltani näitä molempia edellä mainittuja liikkeitä, haluan hieman kommentoida Kosken kannanottoa.
”Järkevä talouspolitiikka ennakoi ja varautuu aktiivisilla toimenpiteillä tulevaan.”
Olen täysin samaa mieltä Kosken kanssa siitä, että järkevä talouspolitiikka ennakoi ja varautuu aktiivisilla toimenpiteillä tulevaan. En tosin allekirjoita sitä, että nykyisen hallituksen ennakoivat toimet olisivat olleet järkeviä.
Esimerkkinä voisin tässä kohtaan nostaa hallituksen voimakkaasta painostuksesta syntyneen kiky-sopimuksen, jonka myötä työntekijöiden ansiotasoa leikattiin tuntuvasti, eritoten julkisella sektorilla.Sen lisäksi, että leikkauksilla on ollut selkeä vaikutus työntekijöiden ostovoimaan ja tätä kautta kulutukseen, on kikyllä ollut kohtuuton vaikutus kuntien talouteen.
Viime viikolla uutisoitiin, että valtiovarainministeriö on kaiken lisäksi laskenut väärin kiky-sopimuksen vaikutuksen kuntien verotuloihin ja palkansaajien verotukseen. Koko maan tasolla kunnallisveroa kertyy tänä vuonna keskimäärin 1,8 prosenttia eli 400–600 miljoonaa euroa vähemmän kuin huhtikuun veroennusteessa arvioitiin.
Myös Vaasan kaupungin verotulot näyttävät jäävän tänä vuonna yli kymmenen miljoonaa euroa pienemmiksi kuin alun perin arvioitiin. Tämä on todella merkittävä lovi kaupungin taloudessa ja tulee eittämättä vaikuttamaan kuntalaisille elintärkeiden palveluiden tuottamiseen Vaasassa.
On suorastaan kohtuutonta, että hallitus ohitti budjettiriihessä kuntatalouden vaikeutuneen tilanteen ja päätyi esityksiin, jotka kokonaisuudessaan heikentävät entisestään kuntataloutta. Kuntaliitto perääkin nyt valtiovallan vastuunkantoa asiassa ja pitää välttämättömänä, että hallitus lupaamallaan tavalla kompensoi veroperustemuutosten aiheuttamat kuntien verotulojen menetykset kunnille täysimääräisesti.
”Paikallisen sopimisen määrätietoinen edistäminen on konkreettinen ja vaikuttava politiikkatoimi viemään työmarkkinoiden rakenteellista uudistusta eteenpäin”
Julkisella sektorilla on ollut jo vuosikymmeniä laajat mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen ja lukuisista asioista on myös paikallisesti sovittu työpaikoilla. Ihmettelen kommentteja, joissa viitataan epäsuorasti, että paikalliseen sopimiseen ei olisi jostain syystä riittäviä edellytyksiä olemassa?
On kuitenkin hyvä muistaa, että sopiminen ei ole yksipuolista sanelupolitiikkaa. Sopiminen edellyttää molempien osapuolien sitoutumista sovittuun.
”Irtisanomismenettelyn joustavoittaminen alle 20 hengen yrityksissä oli tärkeä askel kohti joustavampia työmarkkinoita”
Hallituksen esitys työsuhdeturvan heikentämisestä alle 20 henkeä työllistävissä yrityksissä asettaa työntekijät eriarvoiseen asemaan riippuen työantajan koosta, vaarantaa perusoikeuksia, heikentää entisestään irtisanomisturvaa eikä täytä työllisyystavoitetta.
Esitys on ongelma myös tasa-arvon kannalta. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla työsuhdeturvasta ei ole samanlaisia suojaavia määräyksiä työehtosopimuksissa kuten monella miesvaltaisella alalla. Lakiesitys onkin johtamassa isoihin uusiin ongelmiin varsinkin naisvaltaisella sote-alalla.
Vuosi energisen kaupungin johdossa
Julkaistu 23.5.2018
Kalenteria katsoessani havahduin siihen, että ensimmäinen vuosi kaupunginhallituksen puheenjohtajana alkaa lähestyä loppuaan. Vuosi on kulunut todella nopeasti, mutta samalla pitänyt sisällään myös hyvin paljon uusia ja mielenkiintoisia asioita. Olin kyllä valmistautunut siihen, että kaupunginhallituksen puheenjohtajuus vie paljon aikaa ja vaatii varsinkin aluksi paljon perehtymistä asioihin, mutta aivan näin aktiivista vuotta en rehellisyyden nimissä osannut odottaa. Työpäivät venyvät nykyään pääsääntöisesti yli 12 tuntisiksi, minkä lisäksi tulevat viikonlopun kokoukset ja tilaisuudet. Mutta mitä sitä ei tekisi näin hienon kaupungin
eteen. Viime vuosi on Vaasalla ollut poikkeuksellisen työntäyteinen koska moni jo vuosia valmisteltu hanke on tullut samanaikaisesti toteutusvaiheeseen ja samalla on myös paljon uusia hankkeita joita on lähdetty valmistelemaan. Varsinkin sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu on ajanut kunnat miettimään miltä tuleva uusi kunta näyttää, jos/kun yli puolet kunnan budjetista siirtyy mahdollisen maakunta uudistuksen myötä maakuntaan. Tätä valmistelutyötä on jouduttu tekemään kunnissa, vaikka varmuutta lakien läpimenosta ei vieläkään ole. Myös vallalla oleva ”yhtiöittämisvimma” on vaikuttanut oleellisesti nykyisen kunnan organisaatiorakenteeseen ja nostanut omistajaohjauksen merkityksen entistä merkittävämpään rooliin kunnan johtamisessa. Nämä tulevat uudistukset tulevat eittämättä vaikuttamaan myös kunnan hallintorakenteeseen ja samalla on myös mietittävä, että minkälaista osaamista tulevaisuuden kunnassa tarvitaan ja mitkä ovat niitä kaikkein oleellisimpia asioita joihin kunnan tulisi jatkossa keskittyä toiminnassaan.
Monet merkit viittaavat siihen, että kilpailu kaupunkien sekä maakuntien välillä tulee kovenemaan entisestään tulevina vuosina. Olemme jo nyt saaneet huomata, että kaupungin väestömäärällä on ehdottomasti merkitystä mm. palvelurakenteista päätettäessä. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii päätös laajan päivystyksen sairaaloista, jossa Vaasan keskussairaala jätettiin valittujen sairaaloiden listan ulkopuolelle, vaikka se täytti julkisuudessa esitetyt laadulliset kriteerit laajan päivystyksen yksikölle. Viime syksynä hyväksytyn strategian mukaan on Vaasassa valittukin nyt erittäin vahva kasvustrategia. Strategiassa on sitouduttu luomaan mahdollisuuksia uusille työpaikoille ja entistä aktiivisemmin haetaan myös uusia yrityksiä alueelle sekä huolehditaan nykyisistä yrityksistä ja heidän kasvumahdollisuuksista. Tavoitteena on tehdä Vaasasta entistä vetovoimaisempi kaupunki investoimalla sekä infrastruktuuriin, että myös perus- ja vapaa-ajan palveluihin. Vaasa onkin rohkeasti lähtenyt investoimaan tulevaisuuteen, mistä hyvänä osoituksena on valtuuston yksimielinen päätös uuden energiatehokkaan laivan hankkimisesta Merenkurkun laivaliikenteeseen yhdessä naapurikunta Uumajan kanssa, maailmanluokan GigaVaasa akkuteollisuus alueen kaavoittaminen yhteistyössä Mustasaaren kunnan kanssa, Wasa station tapahtumakeskuksen rakentaminen sekä myös kuntaliitosneuvottelujen aloittaminen Mustasaaren kanssa. Investointien myötä uskomme, että kaupungin sekä koko seudun elinvoimaisuus parantuu mm. väestönkasvun ja lisääntyvien verotulojen muodossa, mikä luo meille entistä paremmat mahdollisuudet kehittää jatkossa myös sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluitamme, koulutoimea ja pitää myös katumme entistä paremmassa kunnossa.
Vaikka talous on lähtenytkin nyt selkeään kasvuun, rasittaa kuntia kuitenkin edelleen matalasuhdannevuosina kertynyt kumulatiivinen alijäämä, mikä on kuntalain mukaan kurottava umpeen viimeistään neljän vuoden sisällä sen syntymisestä. Myös Vaasan on vielä parivuotta toteutettava talouden tasapainottamisohjelmaansa, mikä tuo omat haasteensa vielä tulevan vuoden toiminnan suunnitteluun. Talouden voimakkaat tasapainottamistoimet näkyvät eittämättä tänä päivänä kaupungin perustoiminnoissa ja erityisesti sosiaalipalveluissa kaivataan nyt kipeästi tukea toimintaan. Kaupunginhallituksen kehysiltakoulussa kävimmekin pitkän keskustelun maanantaina siitä, että miten saamme helpotusta sosiaalisektorille, pysyen kuitenkin asetetussa talouskehyksessä ja talouden tasapainottamissuunnitelmassa. Uskon vakaasti yhteistyön tekemisen voimaan myös kunnan johtamisessa. Riittävän keskustelun, asioiden avaamisen ja keskinäisen kunnioituksen kautta pystymme kaikkein parhaiten yhdessä vaikuttamaan kuntamme sekä koko seutumme tulevaisuuteen ja löytämään ratkaisuja kuntalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi.
Kasvustrategialla elinvoimaa ja hyvinvointia
Viimeisen parin kolmen vuoden aikana on Vaasan väkiluvun kasvu pysähtynyt ja jopa lähtenyt hienoiseen laskuun, mikä on luonnollisesti aiheuttanut huolestuneisuutta. Viimeisten vuosien aikana isot työnantajat sekä julkisella, että yksityisellä sektorilla ovat joutuneet tekemään rakenteellisia muutoksia ja merkittäviä leikkauksia työpaikkojen määrissä, millä on ollut selkeä vaikutus kaupunkimme väkilukuun. Kun katsotaan Vaasan väestökehitystä pitkällä aikavälillä (2000 – 2017) on väkiluku kuitenkin kasvanut voimakkaasti. Vaasa tulee talousrakenteensa takia (vahva teollisuus-, yliopisto- ja hallintokaupunki) aina taloussuhdanteiden muuttuessa pari kolme vuotta perässä. Eli silloin kun talous on kääntynyt laskuun, on Vaasa pärjännyt erittäin hyvin vielä 2-3 vuoden ajan ja sama toimii nyt valitettavasti myös toiseen suuntaan. Viime vuoden loppupuolella näkyi jo selkeä muutos työllisyystilanteessa ja tällä hetkellä tietyillä aloilla puhutaan jo kovasta työntekijäpulasta. Tämä muutos näkyy Vaasan väestöluvuissa tosin vasta jonkun
ajan päästä.
Kaupungin vetovoimaisuus tarvitsee selkeää strategiaa ja yhteistä tahtotilaa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Vasta hyväksytyn strategian mukaan on Vaasassa valittukin erittäin vahva kasvustrategia tuleville vuosille. Strategiassa on sitouduttu luomaan mahdollisuuksia uusille työpaikoille sekä huolehditaan nykyisistä yrityksistä ja heidän
kasvumahdollisuuksista. Tavoitteena on tehdä Vaasasta entistä vetovoimaisempi kaupunki investoimalla sekä infrastruktuuriin, että myös perus- ja vapaa-ajan palveluihin. Kaupungin vetovoimaisuuteen investoiminen ei tarkoita sitä, että ihminen unohdettaisiin tai että kasvustrategiainvestointeihin käytettävät rahat olisivat pois kuntalaisten peruspalveluista. Päinvastoin. Onnistuneiden kasvustrategiainvestointien myötä kaupungin elinvoimaisuus parantuu ja veropohja vahvistuu, mikä luo meille entistä paremmat mahdollisuudet kehittää sosiaali- ja terveyspalveluitamme, kouluverkkoamme ja pitää myös katumme entistä
paremmassa kunnossa.
Vaasa on investoinut viime vuosina voimakkaasti vanhusten tehostettuun palveluasumiseen. Toukokuussa Palosaarella ovensa avaava Präntöön Helmi on järjestykseltään jo viides uusi palvelutalo. Nyt on kuitenkin kuntalaisten ja päättäjien keskuudessa herännyt huoli siitä, että vanhusten laitospaikkojen vähentämisen vauhti on samanaikaisesti ollut liian nopeaa. Tähän asiaan on nyt puututtu. Sairaanhoitopiirin kanssa on sovittu järjestelystä, missä osa sairaanhoitopiirille siirtyvän osasto kympin vuodepaikoista tullaan siirtymäajan yli varaamaan vaasalaisten vanhusten vuodeosastokäyttöön, jotta vaasalaisia ei tarvitsisi vastaisuudessa lähettää naapurikuntiin vuodeosastohoitoon. Vanhustenhoidon kokonaisuuden kannalta on myös koti- ja omaishoidon resursseja jatkossa tärkeä tarkistaa, jotta tuettaisiin niiden ikääntyneiden ihmisten kotona asumista, joilla on siihen edellytykset. Myös vaasalaisten lasten ja nuorten hyvinvointiin on jatkossa kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Tässä
työssä sosiaali- ja perhepalveluiden sekä myös kasvatus- ja opetussektorin henkilöstöresurssien riittävyys, että myös terveet oppimistilat ovat erityisen tärkeässä roolissa. Näiden meille elintärkeiden julkisten palvelujen turvaaminen ja vaasalaisten hyvinvoinnin varmistaminen edellyttää kaupungilta paitsi kestävää taloutta, niin myös kasvustrategisia investointeja kaupunkimme vetovoimaisuuden ja elinvoimaisuuden kasvattamiseksi.
Tillväxt ger livskraft och välfärd
Bland kommuninvånarna och beslutsfattarna finns dock en oro för att minskningen av långvårdens bäddplatser har varit alltför snabb. Problemet har nu åtgärdats. Under de senaste två-tre åren har Vasas befolkningsökning stagnerat och till och med sjunkit något, vilket givetvis är bekymmersamt. De senaste åren har flera av våra stora arbetsgivare, såväl inom den offentliga som den privata sektorn, tvingats göra strukturella förändringar och betydande nedskärningar, vilket lett till en tydlig minskning av arbetsplatser. Det återspeglas i stadens befolkningsutveckling. Ser vi på Vasas invånarantal över en längre period (2000-2017) har invånarantalet ökat kraftigt. Vasa kommer på grund av sin ekonomiska struktur (tung industri, universitets- och förvaltningsstad) alltid några år efter när de ekonomiska konjunkturerna växlar. När det går sämre i det övriga landet klarar sig Vasa bra ännu två-tre år, och det fungerar tyvärr just nu i motsatt riktning.
I slutet av senaste år märktes en tydlig uppgång i sysselsättningsstatistiken och nu talar man i vissa branscher redan om en brist på arbetstagare. Denna förändring syns först om några år i Vasas befolkningsutveckling. Stadens dragningskraft behöver en klar strategi och en kollektiv vilja att nå uppsatta mål. I den nyligen godkända nya strategin har Vasa gått in för en synnerligen kraftig tillväxtstrategi för de kommande åren. Staden förbinder sig att skapa möjligheter för nya arbetsplatser samt ta hand om befintliga företag och underlätta deras tillväxtmöjligheter. Målet är att öka stadens attraktionskraft genom att investera i såväl infrastruktur som i bas- och fritidsservice. En satsning på stadens attraktionskraft betyder inte att människan glöms bort eller att de medel som investeras i tillväxt tas från kommuninvånarnas basservice. Tvärtom, lyckade investeringar i tillväxtstrategin höjer stadens livskraft och skatteunderlaget ökar, vilket medför bättre möjligheter att utveckla socialservicen och skolnätet. Det betyder också att våra gator kan hållas i bättre skick.
Vasa har de senaste åren investerat starkt i effektiverat serviceboende för äldre. Brändö Pärlan som öppnar i maj är det sista av fem nya servicehus. Bland kommuninvånarna och beslutsfattarna finns dock en oro för att minskningen av långvårdens bäddplatser har varit alltför snabb. Problemet har nu åtgärdats. Staden har kommit överens med sjukvårdsdistriktet att en del av avdelning 10:s bäddplatser under en övergångstid reserveras för Vasaåldringarna. De som behöver vård och en bäddplats kommer alltså inte framöver att sändas till grannkommunerna. Hemvårdens och närståendevårdens resurser måste ses över så att vi kan stöda de åldringar som vill och kan bo hemma. Även barns och ungas välmående bör uppmärksammas bättre i framtiden. I detta arbete är det viktigt att det finns tillräckliga personalresurser inom social- och familjeservicen samt inom småbarnspedagogiken och skolsektorn. Friska dagis- och skolutrymmen är viktiga. För att säkra denna för oss livsviktiga offentliga servicen och Vasabornas fortsatta välfärd förutsätts av staden förutom en hållbar ekonomi även tillväxtstrategiska investeringar för att öka stadens dragningskraft och livskraft.
Terveiset kuntaliiton valtuuskunnasta
Suomen kuntaliiton jäsenkunnat suorittivat liiton valtuuskunnan vaalin vaalipiireittäin 15.11 – 31.12.2017 välisenä aikana. Valtuuskuntaan valittiin vaaleissa kaikkiaan 76 jäsentä, joista yksi edustaa Ahvenanmaan maakuntaa. Demareita valtuuskuntaan valittiin yhteensä 17 ja minulla on kunnia edustaa Vaasan vaalipiirin demareita valtuuskunnassa tämän vaalikauden ajan Valtuuskunta kokoontui viimeviikolla 15.2. ensimmäiseen kokoukseensa järjestäytymisen merkeissä. Kuntaliiton valtuuskunnan järjestäytymiskokous valitsi kansanedustaja Mauri Pekkarisen (kesk.) valtuuskunnan puheenjohtajaksi ja kansanedustaja Sirpa Paateron (sdp)
hallituksen puheenjohtajaksi. Demariryhmä järjestäytyi myös osaltaan kokouksessa ja valitsi ryhmän puheenjohtajaksi kansanedustaja Joona Räsäsen Lohjalta, jonka valtuuskunta valitsi myös valtuuskunnan I varapuheenjohtajaksi. Demariryhmän varapuheenjohtajaksi valittiin Miia Nahkuri Riihimäeltä.
Valintojen lisäksi kokouksessa käytiin keskustelua mm. valtuuskunnan työskentelyperiaatteista, esiteltiin kuntaliiton toimintaa sekä avattiin Kuntaliiton valtuuston hyväksymää strategiaa toimikaudelle 2017-2021. Kuntaliiton strateginen visio ”Onnistuva Suomi tehdään lähellä” perustuu missioon tehdä kuntien ja maakuntien kanssa kestävää tulevaisuutta. Tarkoitus on kuntien ja maakuntien kanssa yhteistyössä yhteen sovittaa
erilaisten kuntien ja maakuntien tarpeisiin sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestäviä ratkaisuja, huomioiden asukkaiden yhdenvertaisuus,sukupolvien ylittävä oikeudenmukaisuus ja sukupuolten välinen tasa-arvo. Painopisteiksi tämän Vision toteutumiseksi on nostettu ennakoinnin myötä askeleen edellä oleminen, yhteistyön tekeminen yli kunta- ja maakuntarajojen sekä uudistavan ja kokeilevan toimintakulttuurin luominen kuntiin ja maakuntiin.
Valtuuskunnan työskentelyperiaatekeskustelun yhteydessä poliittiset ryhmät linjasivat, että kuntaliiton valtuustossa käytäntönä olleista ryhmäpuheenvuorojen säännönmukaisesta pitämisestä luovutaan valtuuskunnassa ja ryhmäpuheenvuoroja pidetään ainoastaan silloin kun tämä koetaan käsittelyssä olevien asioiden tai ajankohtaisen poliittisen tilanteen vuoksi tarpeelliseksi.Tarkoitus on jatkossa käydä entistä enemmän vapaampaa keskustelua ajankohtaisista asioista ja luoda tämän keskustelun myötä valtuuskunnan linjaa valmisteltavana oleviin sekä päivän polttaviin asioihin.
Tämä uusi keskusteleva tapa toimia otettiinkin heti ensimmäisessä kokouksessa käyttöön ja kokouksessa käytiin mielestäni hyvin hedelmällistä keskustelua mm. kuntien ja maakuntien
yhteisestä edunvalvonta- ja palvelujärjestöstä. Tällaisen pohjoismaisen mallin käyttöönottoon liittyy monia herkkyyksiä sekä nykyisten jäsenten että maakuntien puolella, mistä syystä laajan keskustelun käyminen ja eri näkökantojen punnitseminen on ehdottomasti paikallaan ennen päätöksentekoa. Kunnilla ja maakunnilla tulee varmasti olemaan myös jatkossa yhteisiä tarpeita sekä edunvalvonnassa, palveluissa kuin kehittämisessäkin, mikä puhuu yhteisen
edunvalvonta- ja palvelujärjestön puolesta. Tulevien maakuntien itsehallinnon ”riittävyys” ja suhde valtioon taas laittaa miettimään, että minkälaisiin mahdollisiin intressiristiriitoihin yhteisessä edunvalvontajärjestössä voidaan törmätä? Kuntaliiton valtuuskunta kokoontuu seuraavaksi kevätkokoukseen 23.- 24.5. missä mahdollisesti jo linjataan maakuntien asemaa Suomen kuntaliitossa.
Yhteistyöllä lapsille ja nuorille hyvinvointia
Yli tuhat sosiaalityöntekijää ja sosiaalityön opiskelijaa ovat viime viikolla allekirjoittaneet adressin nostaakseen esiin lastensuojelun asiakkaana olevien tuhansien suomalaislasten oikeuden suojeluun. Sosiaalityöntekijöiden laatiman adressin taustana on vakava huoli lasten ja nuorten heitteillejätöstä, jota lastensuojelutyön krooninen aliresursointi saa valitettavasti aikaan useassa kunnassa.
Vaikka Vaasa on pärjännyt tilastojen valossa viime vuosina kohtalaisen hyvin, käy Vaasan kaupungin perusopetuksessa toteutetusta lasten ja nuorten hyvinvointiselvityksestä ilmi, että myös Vaasassa on lasten ja nuorten pahoinvointi lisääntynyt huomattavasti viimeisten vuosien aikana. Tästä syystä nyt onkin oikea aika tehdä tarvittavia korjausliikkeitä, jottei tilanne etenisi tästä enää huonompaan suuntaan.
Vaasan kaupungin tuoreesta lasten ja nuorten hyvinvointiselvityksestä ilmenee, että sosiaalitoimen ja myös lastenpsykiatrian mielestä heille ohjautuu ”vääriä” lapsia ja nuoria, koska varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa on liian vähän tarjolla psykologi-, kuraattori- ja erityisopettajapalveluita ja koska opetusryhmät ovat liian isoja eikä pienryhmiä ole riittävästi.
Vaasan demareiden valtuustoryhmä asetti heti tämän valtuustokauden alussa yhdeksi kärkiteemakseen lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisen. Erityistä tukea tarvitsevat lapset ja nuoret nostettiinkin esille jo heti kaupungin strategiatyöskentelyssä ja tätä teemaa on pidetty esillä koko talousarviovalmistelun ajan.
Erityisvarhaiskasvatuksen resursseja saatiinkin kaupungin talousarviossa parannettua hienosti, kun kaupunginjohtajan esityksestä ensivuoden talousarvioon hyväksyttiin yksimielisesti lisäyksenä neljän lastentarhanopettajan sekä yhden suomi 2-kielenä lastentarhanopettajan vakanssit. Tämän lisäksi pitkän valmistelutyön tuloksena saimme ryhmien kesken yksimielisesti lisättyä myös perusopetuksen tuntikehyksen korottamisen ensivuonna 1,93 vuosiviikkotuntiin (vvh), jota on tarkoitus nostaa tulevina vuosina asteittain tästä vielä lisää. Näillä lisäyksillä helpotetaan jatkossa sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen haasteita ja vaikutetaan ennaltaehkäisevästi lasten ja nuorten hyvinvointiin.
Tiedossamme oli lisäksi, että sosiaalitoimessa viime vuosina hurjasti kasvanut palveluntarve (2015-2017 palvelutarpeen arvioinnit + 64,5%), on johtamassa tilanteeseen, että vain kaikkein vaikeimmat tapaukset voidaan hoitaa ja kaupungin sosiaalipuolen peruspalveluiden resurssipulan takia palveluita tarvitsevia ihmisiä ajautuu valitettavasti Vaasan keskussairaalan lapsi- ja nuorisopsykiatrian osastoille.
Valitettavasti emme saaneet tiedusteluista huolimatta sosiaalitoimen osalta konkreettisia esityksiä valmiiksi kuin vasta valtuuston talousarviokokousta edeltävänä viikkona. Saamamme palautteen mukaan tämä oli ainakin yhtenä syynä siihen, ettei esityksemme sosiaalitoimen resurssien turvaamiseksi saanut valitettavasti enemmistöryhmien tukea taakseen kaupunginvaltuustossa. Valitettavaa oli, että esimerkiksi poikkihallinnollinen Vaasan kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointiselvityksen ensimmäinen osa valmistui vasta budjettikokousta edeltävällä viikolla, vaikka toiveena oli sen saaminen kaupunginhallituksen talousarviotyön pohjamateriaaliksi jo alkusyksystä.
Toivon että Vaasassa jatketaan valtuustoryhmien välistä hyvin alkanutta yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi myös jatkossa ja että tämän yhteistyön hedelmänä saamme ohjattua varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tavoin jatkossa myös sosiaalitoimeen tarvittavat resurssit lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi.
Midway Alignment – Suomen uniikki mahdollisuus!
Vaasan ja Uumajan seutujen yhteinen hanke Midway Alignment pyrkii vahvistamaan Euroopan
liikenneverkostoa ja lisäämään Merenkurkun alueen kilpailukykyä kehittämällä Suomen ja Ruotsin rajat ylittävää kuljetusväylää. Hanke on mitä suurimmassa määrin rajat ylittävä ja multimodaalinen; se kattaa sekä rautatiet, maantiet että merenkulun. Kuljetus on ympärivuotista ja kattaa sekä rahti- että matkustajakuljetukset. Tavoitteet ovat suoraan kytköksissä EU:n Itämeristrategian tavoitteisiin ja pyrkimyksiin luoda useampia liikenneyhteyksiä Itämeren alueelle.
Seudulla molemmin puolin Merenkurkkua sijaitsee useita suuria vientivetoisia yrityksiä. Uumajan ja Vaasan seudut kuuluvat kumpikin oman maansa dynaamisimpiin ja nopeimmin kehittyviin seutuihin. Työmarkkinat ja mahdollisuudet korkeakouluopintoihin ovat seuduilla
hyvät, mutta kehitys on suoraan riippuvainen turismin, kaupan ja teollisuuden kasvusta. Kilpailukykyinen yhteys Merenkurkun yli vahvistaa ja parantaa entisestään alueiden yhteistyötä ja kasvumahdollisuuksia.
Hankkeen toteutuessa yhä suurempi osa maantiekuljetuksista voidaan ohjata meri- ja
rautatiekuljetuksiin yhdistämällä kaksi kansallista rautatieverkostoa ja oikaisemalla yli 800 kilometriä nykyistä maantiereittiä. Toimiva merireitti lisää sekä kuljetusalan tehokkuutta että kilpailukykyä hyödyttäen kuljetusliikkeitä, rahdin omistajia sekä asukkaita. Lisäksi ympäristö säästyy, sillä polttoaineen kulutus ja päästöt vähenevät tuntuvasti rekkaliikenteen käyttäessä meritietä.
Yksi hankkeen elintärkeistä osa-alueista on uuden innovatiivisen, ympäristöystävällisen
edelläkävijä laivan rakentaminen Vaasa-Uumaja välille. Varustamon matkustajamäärät ovat nousseet viime vuosina todella hienosti. Esimerkiksi ylikulkevien autojen määrä kolkuttelee jo Viking Linen Helsinki-Tukholma välin määriä! Vaasan ja Uumajan välinen yhteistyö on viimevuosina toiminut todella hienosti, mikä luo uniikin mahdollisuuden rajat ylittävän yhteistyön hyödyntämiselle alueellisessa kehittämisessä. Matkustajamäärien kasvu hyödyttää paitsi Vaasan seutua, myös laajemmin koko Pohjanmaata. Ruotsista tulee nykyään paljon
turisteja, jotka suuntaavat matkansa mm. Ähtärin eläinpuistoon sekä Powerparkkiin. Matkustajat käyttävät lisäksi rahaa muihin alueemme palveluihin ja mm.Wasalinen kautta tehdyt hotellivaraukset ovat kasvaneet Vaasassa viimevuodesta jopa 17.1%:lla.
Toinen hankkeen tärkeistä osa-alueista on Suomen rataverkoston kehittäminen. Poikittaisrataliikenteen kehittäminen Kiinasta Vaasan ja Uumajan kautta aina Norjan Mo i Ranan satamaan, olisi tutkimusten mukaan suorin idän ja lännen yhdistävä logistiikkaväylä
maailmassa! Tämän hankkeen osalta onkin nyt suunnitteilla yhteistyökuvioita radan varren kuntien kanssa. Yhtenä hankkeeseen liittyvänä ajatuksena on nostettu esille Seinäjoki-Jyväskylän välisen raidevälin sähköistäminen, minkä ajamisesta mm. Keski-Suomen liiton maakuntavaltuusto on tehnyt kokouksessaan 4.8.2017 periaatepäätöksen.
Midway Alingnment on alueellemme uniikki mahdollisuus kasvattaa Pohjanmaasta entistä vetovoimaisempi seutu yrityksille sekä seutumme asukkaille. Meillä on kaikki mahdollisuudet kasvaa entistä elinvoimaisemmaksi seuduksi, jonka ei tarvitse enää perustella päättäjille, miksi alueellamme tulee turvata asukkaillemme elintärkeät julkiset palvelut, kuten esimerkiksi toimiva terveydenhuoltoverkosto. Nyt se on vain kiinni meistä, haluammeko me tarttua tähän uniikkiin mahdollisuuteen?
Kansa on puhunut, työ jatkuu
Tekstiä kirjoittaessani on kuntavaaleista kulunut aikaa kutakuinkin viikko. Demarit saavuttivat Vaasassa lopulta hyvän tuloksen sijoittumalla valtuustossa selkeästi toiseksi suurimmaksi ryhmäksi 13 valtuutetullaan. Myös oma vaalitulokseni oli aivan uskomattoman positiivinen yllätys, vaikka hyvää palautetta sainkin paljon vaalikampanjani aikana. Äänestäjien viesti viimeisten viikkojen aikana oli, että kerrankin joku teki jotain eikä pelkästään puhunut. Haluan edelleen uskoa yhteiskuntaan missä teoilla on merkitystä ja työn tekeminen palkitaan.
Taistelu sairaalamme puolesta tulee ehdottomasti jatkumaan myös kuntavaalien
jälkeen. Toukokuun 5. päivä tulemme luovuttamaan eduskunnan puhemies Maria Lohelalle (ps.) kansalaisaloitteen, jossa vaadimme terveydenhuoltolain 50§:n muuttamista siltä osin, että Vaasan keskussairaala lisätään täydenpalvelun päivystyksen sairaaloiden listalle. Toiveenamme on, että aloite etenisi eduskunnan käsittelyyn jo ennen eduskunnan kesätaukoa. Vielä emme siis todellakaan ole maalissa, vaikka tärkeitä askelia olemmekin jo ottaneet kohti päämääräämme. Taistelu yhteisen sairaalamme puolesta on yhdistänyt ennennäkemättömän hienosti pohjalaiset tekemään yhteistyötä yhteisen tavoitteen eteen. Työtä on tehty yhdessä yli kunta-, kieli- ja puoluerajojen. Taistelu on osoittanut, että yhteistyö on voimaa ja yhdessä
tekemällä voimme kaikkein tehokkaimmin vaikuttaa yhteisiin asioihin. Toivon todella, että tätä joukkovoimaa käytetään myös tulevaisuudessa tärkeäksi koetuissa yhteisissä asioissa Pohjanmaalla.
Poliittiset ryhmät käyvät parhaillaan neuvotteluja siitä miten tulevan valtuustokauden luottamustoimet tulevat jakaantumaan. Kirjoitushetkellä koko kuvio on vielä auki, mutta muutaman päivän kuluttua löytyy vastauksia jo moneen kysymykseen. Oma nimeni nousi esille vaalien jälkeen käynnistyneessä spekulaatiossa Vaasan kaupungin hallituksen seuraavasta puheenjohtajasta. Moni taho piti saamani äänimäärän perustella jopa itsestään selvänä, että paikka kuuluisi minulle. Mietittyäni asiaa perusteellisesti, olen ilmoittanut olevani käytettävissä kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävään, mikäli neuvottelujen jälkeen paikka demareille tulee ja Vaasan SDP:n kunnallisjärjestö päättää minua tehtävään esittää. Koen saamani äänimäärän velvoittavan kantamaan jatkossa enemmän vastuuta kotikaupunkini kehittämisestä ja laaja kokemukseni eri vaikuttajatahoilla toimimisesta antaisi hyvät edellytykset kyseisessä tehtävässä toimimiseen.
Kun luottamuspaikat on lopulta jaettu ja uusi kaupunginvaltuusto aloittaa työnsä kesäkuussa, on kuitenkin kaikista tärkeintä, että meillä on koossa hyvä tiimi joka tekee työtä yhteiseen maaliin.Toivon todella, että energia keskitetään tulevalla valtuustokaudella toisten kritisoimisen sijaan yhteiseen tekemiseen ja että valtuustossa tehdään tulevalla kaudella positiivista yhteistyötä yli puoluerajojen kohti entistä vetovoimaisempaa, hyvinvoivaa Vaasaa.
Näpit irti liikuntapaikkaosastosta!
Julkaistu SDP Pohjanmaan piirin blogi 13.3.2017
Vaasan kaupungin organisaatiouudistuksen yhtenä osa-alueena selvitellään parhaillaan kunnossapitoyksikön mahdollista siirtämistä liikuntapalveluista teknisen toimen kuntatekniikan alaisuuteen.
Liikuntapaikkaosaston henkilökunta ei kannata siirtoa kuntatekniikkaan. Huolena on, että liikuntapaikkahoitajien arvostus ja identiteetti jatkossa laskee, mikäli siirtyminen teknisen toimen kuntatekniikan alaisuuteen toteutuu.
Sote- ja maakuntauudistuksen toteutuessa kunnalle jää yhdeksi tärkeimmäksi tehtäväksi kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Kunnan palveluissa tulee entistä enemmän korostumaan liikunnan osuus ja sen merkitys kuntalaisille. Ennaltaehkäisevä toiminta kuuluu liikuntapalveluille ja sitä tehdään monin eri tavoin. Yksi merkittävä osa tätä toimintaa on luoda mahdollisuuksia omatoimiseen liikkumiseen ja siinä kunnossapitoyksikölle
kuuluva ulkoisten puitteiden ylläpito ja kehittäminen ovat merkittävässä
roolissa.
Sosiaali- ja terveysministeriö on kannanotossaan korostanut, että sote- ja maakuntauudistus tuo kuntien toimintaan muutoksia, jonka myötä liikunnalle ja liikkumisen edistämiselle tulee uusia mahdollisuuksia ja haasteita. Jotta kuntien keskeinen terveyttä ja hyvinvointia edistävä toiminta sekä liikunta ja liikkumisen edistäminen integroituvat sote- ja maakuntauudistukseen, on tärkeää varmistaa liikunnan strateginen johtaminen sekä saumaton yhteistyö eri toimijoiden välillä niin, että liikunta ja liikunnan edistäminen huomioidaan riittävästi. Mikäli kunnossapitoyksikkö siirrettään pois liikuntapalveluista, vaarantuu juuri tämä strateginen johtaminen sekä hyvin toimiva yhteistyö eri toimijoiden välillä!
Yhteistyö liikuntapalveluiden ja liikuntapaikkaosaston välillä on jokapäiväistä. Vuoropuhelua ja suunnittelua esim. matalan kynnyksen liikuntapaikoista käydään jatkuvasti ja näin liikuntapalveluilla on mahdollisuus vaikuttaa, kehittää ja ohjata näitä palveluita. Tämä on erittäin tärkeä osa Liikuntapoliittisen ohjelman toteutusta, sillä joka päivä tällä toiminnalla mahdollistetaan suurelle joukolle ihmisiä liikuntamahdollisuudet. Mikäli kunnossapitoyksikkö siirrettään pois liikuntapalveluista tällaista ohjaus ja kehittämismahdollisuutta ei enää olisi!
Myös Tampereen ja Oulun kaupungin kokemukset osoittavat, että siirto olisi todella väärä ratkaisu. Heidän varoittavat esimerkit vastaavanlaisesta siirrosta tuleekin ottaa vakavasti, eikä tehdä samaa virhettä, minkä he siellä nyt joutuvat korjaamaan!
Toivon todella, että liikuntatoimen henkilökuntaa sekä asiantuntijalautakuntaa kuunneltaisiin tällä kertaa päätöstä tehtäessä, eikä asiaa runnottaisi läpi selkeästä vastustuksesta huolimatta. Pilkkomisen sijaan liikuntatoimea tulee päinvastoin kehittää entistä laajempana kokonaisuutena sekä alueellisena yhteistyönä.
Soten alkuperäiset tavoitteet muistettava
Julkaistu Pohjalainen 14.9.2016
Lausuntokierroksella
oleva Sote-uudistus tulee toteuttaa pitäen tiukasti mielessä
uudistuksen alkuperäiset tavoitteet. Uudistuksen
tulee kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palveluiden yhdenvertaisuutta
ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia. Uudistuksen mielestäni kaikkein tärkeintä
tavoitetta, sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatiota, ei tule myöskään
unohtaa!
Kansalaisten valinnanvapauden aito lisääntyminen on kannatettava tavoite.
Valinnanvapaus ei saa kuitenkaan lisätä terveyseroja eikä kasvattaa
kustannuksia! On erityisen tärkeää, että valinnanvapauden yhteydessä määritellään
palvelulupaus, eli mitä palveluita valinnanvapauden piiriin kuuluu ja miten
niitä julkisin varoin kustannetaan. Valinnanvapaus ei saa myöskään johtaa
henkilöstön kannalta jatkuvaan epävarmuuteen ja työehtojen polkemiseen
kilpailuttamisten ja jatkuvien työnantajavaihdosten muodossa!
Hallituksen
esitysluonnokseen kirjattu palveluiden
yhtiöittämisvelvoite
merkitsee henkilöstön kannalta väistämättä lisääntyvää epävarmuutta
työsuhteiden jatkuvuudesta. Riskinä yhtiöittämisessä on, että sote-henkilöstö
joutuu hakemaan "omaa työtään" jatkossa toistuvasti ja työsuhteen
ehdot heikkenevät aina muutostilanteissa. Koska yhtiöillä ei käytännössä tule
olemaan juuri muuta rahoituskanavaa, kuin valtion maakuntien kautta yhtiöille
ohjaama rahoitus, on yhtiöiden mahdolliset talouden tasapainottamistoimet
todennäköisesti toteutettava aina henkilöstökustannuksia leikkaamalla. Yhtiöittämisen
piilotavoite tai sivutuote ei saa olla säästöjen hakeminen henkilöstön
työehdoista!
Liikkeenluovutussäännösten noudattaminen tulee taata myös yhtiöittämisten
jälkeisissä kilpailutuksissa. Liikkeenluovutussäännösten voimassaolo ei voi päättyä
vuoteen 2020, vaan liikkeenluovutusperiaatteita on noudatettava koko sote-prosessin
läpiviennin ajan.
Hallituksen
esitys
ensihoitokeskusten
keskittämisestä
Sote-yhteistyöalueille ei ole kannatettava asia. Ensihoidon järjestäminen ja vastuu pelastuslaitoksineen
tulee seurata maakuntajakoa. Maakunta on riittävän suuri pohja asianmukaisille
ja kustannustehokkaille palveluille. Maakunnilla tulee olla mahdollisuus
päättää hoitokokonaisuuksista alueellaan, jotta tavoiteltu sote-palvelujen
integraatio saavutetaan.
Täydenpalvelun päivystävän sairaala on ensiarvoisen tärkeä asia Pohjanmaalle!
Myös Pohjanmaan maakunnan kansalaisille tulee turvata perustuslain mukainen oikeus
hoitoon omalla äidinkielellä. Pohjanmaa on ainut maakunta Manner-Suomessa missä
ruotsi on väestön enemmistökieli. Tämä on asia mikä on ehdottomasti huomioitava
Sote-palveluverkoston suunnittelussa. Olemassa olevana riskinä näen jo tässä
vaiheessa Vaasan keskussairaalan ammattitaitoisen henkilökunnan menettämisen
muutospaineessa. Koulutettu henkilökunta suuntaa joko ulkomaille tai siirtyy
pois paikkakunnalta jo ennen varsinaisia muutoksia. Myös alan vaihtaminen on
joidenkin hoitoalan ammattilaisten ajatuksissa.
Sote-uudistus on historiallisen suuri muutosprosessi,
jossa ravistellaan rakenteet ja rahoitus sekä uudistetaan palvelut
asiakasnäkökulma edellä. Se on myös suurin liikkeen luovutuksella toteutettu
henkilöstön siirto ikinä.
Uudistuksessa
pitää kuunnella (ja uskoa) asiantuntijoita, ottaa henkilöstö aidosti mukaan,
varmistaa hyvä johtaminen, tehdä kunnolliset vaikutusarviot ja viedä uudistus
maaliin pitkäjänteisesti, tarvittaessa vaikka vaiheittain.
Henkilöstön edustajille on taattava riittävästi paikkoja uudistusta valmisteleviin alueellisiin työryhmiin sekä riittävästi ajankäyttöä, jotta osallistuminen on käytännössä mahdollista. Jotta henkilöstö on motivoitunut työskentelemään uusissa organisaatioissa ja suuressa muutospaineessa, on työnteon edellytysten oltava kunnossa. Palkkaus on yhdenmukaistettava viipymättä uusissa työnantajaorganisaatioissa, sillä palkkaerot syövät henkilöstön motivaatiota ja vähentävät työntekijöiden sitoutumista työhön. Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistus tulee ennen kaikkea toteuttaa siten, että ammattitaitoinen henkilöstö saadaan jatkossakin pysymään sosiaali- ja terveysalan palveluksessa!
Ristiriitaista perhepolitiikka
Julkaistu SDP Pohjanmaa 2.9.2016,Pohjalainen 5.9.2016
Tilastokeskuksen
väestöennusteen mukaan Suomessa olisi vuonna 2030 lähes 900 000 alle
15-vuotiasta henkilöä. Viimeksi Suomessa on ollut näin vähän alle 15-vuotiaita
vuonna 1894. Yli 65-vuotiaiden osuuden väestöstä taas arvioidaan nousevan
nykyisestä 19,9 prosentista 26 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Perheiden
lapsimäärän keskiarvon pieneneminen on johtanut siihen, ettei työikään tulevien
määrä riitä enää jatkossa korvaamaan eläkeikään tulevien määrää. Tästä johtuen
työikäisten määrän ennustetaan pienenevän sekä absoluuttisesti, että suhteessa
kasvavaan vanhusväestöön.
Väestöllinen
huoltosuhde, eli lasten ja eläkeikäisten määrä sataa työikäistä kohden, nousee
täten selkeästi lähitulevaisuudessa. Tämä kehityssuunta vaarantaa yhteiskunnan
jatkuvuuden sekä heikentää eläkkeiden ja sosiaaliturvan maksupohjaa
tulevaisuudessa.
Suurin syy
nuorten määrän vähenemiseen on riittämätön syntyvyys. Pääministeri Juha Sipilä
(kesk.) onkin kannustanut nuoria tekemään lisää lapsia, jotta huoltosuhde ei
nousisi niin jyrkästi kuin on ennustettu. Ymmärrän kyllä pääministerin viestin
merkityksen, mutta näen sen hyvin ristiriitaisena sen kanssa, minkälaista
perhepolitiikkaa Sipilän hallitus on viimevuosina toteuttanut.
Sipilän hallitus
on linjannut hallitusohjelmassaan, että julkista taloutta parannetaan
karsimalla kuluja ja tukia sekä korottamalla veroja ja palvelumaksuja.
Lapsilisä irrotettiin alkuvuodesta indeksistä, mikä tarkoitti lapsilisän
ostovoiman heikkenemistä entisestään. Lasten päivähoito ja koululaisten
iltapäivätoiminta maksut kallistuvat tästä syksystä eteenpäin. Hallitus on
lisäksi edellyttänyt, että palkoista ja työehdoista tingitään. Koska lasten
vanhemmista neljä viidestä on työelämässä, myös nämä heikennykset rokottavat
lapsiperheiden taloutta!
Työelämän ja päivähoitojärjestelmän
jäykkyys, korkeat asumiskustannukset yhdistettynä asuntolainan
verovähennysoikeuden leikkaamiseen, verotuksen lapsivähennysten puuttuminen, autoilun
ja muun kulkemisen kalleus sekä vielä poliittinen tahtotila työpäivien
pidentämiselle ei todellakaan ole lapsen saantiin rohkaisevaa perhepolitiikkaa.
Mikäli Sipilän hallitus todella toivoo nuorten tekevän jatkossa enemmän lapsia, on sen myös tehtävä sellaista politiikkaa joka kannustaa nuoria lasten saamiseen. Nykyiset toimet päinvastoin vain nostavat perheiden kynnystä lasten saantiin.
Bolagisering för med sig många
osäkerhetsfaktorer
SDP:s viceordförande Sanna Marin förde på SDP:s Österbottens distrikts vårmöte fram att den bolagisering av social- och hälsovårdstjänsterna som regeringen föreslagit splittrar upp serviceproducenterna till små serviceenheter. Genom det här riskerar man att den integration av bashälsovården och specialsjukvården, som har varit utgångspunkten för reformen av social- och hälsovården, inte förverkligas. Sakkunniga inom området har till och med uppskattat att en bolagisering kan, istället för att förbättra kvaliteten och medföra en sänkning av kostnaderna, leda till att kostnaderna snarare stiger och att kvaliteten på tjänsterna blir sämre.
Bolagisering innebär också för personalens del många osäkerhetsfaktorer. Även om kommunernas och samkommunernas personal inom social- och hälsovården i det första skedet av överföring av rörelse skulle flyttas över som gamla arbetstagare till de nya landskapens tjänst och principerna för överlåtelse av rörelse skulle gälla också i det skede som bolagiseringen sker, skulle det inte alls vara säkert att man skulle följa principerna för överlåtelse av rörelse också i den konkurensutsättning som kommer senare.
Man har beräknat att det borde utbildas ca 13 000 nya vårdare årligen för att ersätta de vårdare som går i pension. Därtill borde man försäkra sig om att den utbildade personalen inom social- och hälsovården som man har idag stannar inom branschen. En ständig osäkerhet gällande arbetsförhållandena, förenat med en låg lön, gör inte utsikterna bättre för att den utbiladade vårdpersonalen ska stanna i Finland och inom vårdbranschen.
Personalen inom social- och hälsovårdsbranschen anser att man nu äntligen också i Österbotten borde komma framåt med förberedelsearbetet gällande Sote-reformen. Det är nu hög tid att ta itu med det konkreta arbetet att skapa strukturerna för reformen. Bland annat har det väckt förundran, och man har frågat sig varför de lösningsmodeller baserade på samkommunsbas som tagits fram i Norra Karelen och i Mellersta Österbotten, och som kommit bra igång, inte har dugt åt våra politiker? Samkommunsmodellen har visat sig vara användbar och också lagstiftningsmässigt lätt att förverkliga. I det förberedelsearbete för reformen som gjorts i Mellersta Österbotten har personalen från första början varit aktivt med i arbetet och det har å sin sida inneburit att man kommit förhållandevis snabbt framåt.
Förändringar väcker alltid osäkerhet och starka känslor. För att man ska lyckas med förändringarna är det av största vikt att man sköter om informationen i tid och på ett sakligt sätt. För att man på ett opitmalt sätt ska kunna ta till vara det kunnande som finns inom organisationerna bör man involvera personalen i planeringsarbetet redan från första början. När det gäller arbetet med förändringar är personalen beredd att bidra men sitt kunnande och sin erfarenhet för att vi ska få till stånd bästa möjliga Sote-reform. Nu måste vi börja med arbetet också i Österbotten!
Yhtiöittäminen sisältää useita epävarmuustekijöitä
SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin toi esille SDP:n Pohjanmaan piirin kevätkokouksessa, että hallituksen esittämä Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhtiöittäminen pilkkoo palveluiden tuottajat pieniksi palveluyksiköiksi, mikä vaarantaa sote uudistuksen lähtökohtana pidetyn perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraation.
Asiantuntijat ovat jopa arvioineet, että yhtiöittäminen voi laadun paranemisen ja kustannusten laskemisen sijaan pikemminkin nostaa kustannuksia ja heikentää palveluiden laatua.
Yhtiöittäminen sisältää myös henkilöstön kannalta isoja epävarmuustekijöitä. Vaikka ensimmäisessä vaiheessa kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa oleva sote-henkilöstö siirtyisikin liikkeen luovutuksella vanhoina työntekijöinä maakuntien palvelukseen ja liikkeen luovutus pätisi myös palvelujen yhtiöittämisvaiheessa, niin tämän jälkeen tapahtuvissa kilpailutuksissa ei ole lainkaan selvää, että liikkeen luovutusta koskevia säännöksiä noudatettaisiin edelleen.
Uusia hoitajia tulisi arvioiden perusteella kouluttaa tulevina vuosina eläkkeelle jäävien korvaamiseksi noin 13 000 vuodessa. Tämän lisäksi tulisi myös varmistaa, että nykyinen koulutettu sosiaali- ja terveydenhuollon hoitohenkilökunta pysyy alalla. Jatkuva epävarmuus työsuhteesta, yhdistettynä alhaiseen palkkaan, ei varmasti paranna tulevaisuudessa koulutetun hoitohenkilöstön pysymistä Suomessa ja hoitoalalla.
Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitohenkilökunnan mielestä myös Pohjanmaan maakunnassa on vihdoin päästävä eteenpäin sote-valmistelutyössä. Nyt on jo korkea aika aloittaa konkreettinen työ tulevan sote-rakenteen luomiseksi. Ihmetystä on aiheuttanut mm. se, että miksi Pohjanmaan maakunnan päättäjille ei ole kelvannut Pohjois-Karjalassa ja Keski-Pohjanmaalla onnistuneesti käyntiin lähtenyt kuntayhtymäpohjainen valmistelumalli? Kuntayhtymämalli on osoittautunut käyttökelpoiseksi ja myös lainsäädännöllisesti helpommaksi toteuttaa. Keski-Pohjanmaan soite valmistelutyössä on henkilöstö ollut alusta lähtien vahvasti mukana valmistelutyössä, mikä on osaltaan mahdollistanut myös suhteellisen nopean etenemisen.
Muutokset herättävät aina epävarmuutta ja voimakkaita tunteita. Muutoksen onnistumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää hoitaa tiedottaminen hyvissä ajoin ja asianmukaisella tavalla. Jotta organisaatiossa olemassa oleva osaaminen saadaan hyödynnettyä mahdollisimman optimaalisesti, on henkilökunta osallistettava alusta alkaen mukaan suunnittelutyöhön. Hoitohenkilöstö on valmis tuomaan oman osaamisensa ja kokemuksensa muutostyöhön, jotta yhdessä saisimme aikaan parhaan mahdollisen sote-uudistuksen. Nyt on vain saatava työ käyntiin myös Pohjanmaan maakunnassa!
För Vasa centralsjukhus
Det väcker oro då den senaste tidens politikerna i Vasa lobbar starkt på gamla Vasa läns för självstyrande sote-området. Det är bra att förstå att om detta alternativ förverkligas så skulle det sannolikt leda till att Vasa Centralsjukhus skulle förlora sitt status som dejourerande sjukhus och bl.a. förlossningsverksamhetens förflyttning till Seinäjoki.
Rädslan för att den dejourerande Vasa Centralsjukhusets status som dejoursjukhus skulle avta grundar sig på förordningen som träder i kraft. Förordningen förutsätter i fortsättningen av dejourenheterna högre beredskap dygnet runt som bl.a. i kirurgi, radiologi och laboratorieverksamhet. För att upprätthålla denna beredskap har man beräknat att utgifterna skulle öka märkbart. Det har redan förberetts inom den administrativa staten att dejourerande sjukhusen nedskärs.
Det är logiskt att anta då dejourerande sjukhusens antal minskas så kommer det inte att rymmas två akuta sjukhus inom samma sote-område inom 100km gränser. Vasa Centralsjukhus har gjort en undersökning som visar att då Vasa och Södra- Östrabottens sjukvårdsdistrikt kommer att vara inom samma sote-område och fördelar arbetsuppgifterna skulle det leda till att ca 1000 arbetsplatser förminskas på Vasa Centralsjukhus. Om status på dejourerande sjukhus skulle avslutas skulle det leda till att kliniska sakkunniga skulle söka sig till andra arbetsplatser och i långa loppet skulle Centralsjukhuset förtvinas till regionsjukhusnivå.
Jag anser att den nya vårdreformen skulle vara vettigaste att grunda sig på den nuvarande sjukvårdsdistriktens plan istället för att bygga någonting helt nytt administrativt område. Stadens och kommunernas fullmäktige och kommundirektörer har en klar åsikt att nya självstyrande områden skulle grundas på landskapindelning. Av denna åsikt är nio av tio fullmäktige och av kommundirektörer i kommunsektorns utvecklingsstiftelsens förfrågan. Enligt beslutsfattarnas ställningstagande om landskapssammansatta självstyrande område så har den inget stöd vars plan skall vara 18 landskap.
Vaasan keskussairaalan puolesta
Olen huolestuneena seurannut viimeaikoina vaasalaispoliitikkojen voimakasta lobbausta vanhan Vaasan läänin kokoisen itsehallintoalueen (sote-alueen) puolesta. On hyvä ymmärtää, että tämän vaihtoehdon toteutuminen johtaisi suurella todennäköisyydellä Vaasan keskussairaalan päivystävän sairaalan statuksen menetykseen ja mm. synnytystoiminnan siirtymiseen Seinäjoelle.
Pelko Vaasan keskussairaalan päivystävän sairaalan statuksen poistumisesta perustuu mm. päivystysasetuksen voimaan tuloon. Päivystysasetus edellyttää jatkossa päivystysyksiköiltä entistä korkeampaa ympärivuorokautista valmiutta mm. kirurgiselle toiminnalle sekä kuvantamis- ja laboratoriopalveluille. Koska tällaisen valmiuden ylläpitämisen on laskettu nostavan huomattavasti kustannuksia, on valtion hallinnossa lähdetty jo valmistelemaan päivystävien sairaaloiden selkeää vähentämistä.
On hyvin loogista olettaa, että kun päivystävien sairaaloiden määrää tullaan vähentämään, niin samalle sote-alueelle ei tule mahtumaan kahta päivystävää sairaalaa 100km säteelle. Vaasan keskussairaalan teettämän selvityksen perusteella Vaasan ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien ollessa samalla sote-alueella ja jakaessaan tehtäviään, johtaisi työnjako noin 1000 työpaikan vähentymiseen Vaasan keskussairaalassa. Päivystysstatuksen poistuminen johtaisi lisäksi monen kliinisen asiantuntijan hakeutumiseen muualle töihin ja pitkässä juoksussa keskussairaalan näivettymiseen aluesairaalatasolle.
Näkisin että uudet sote-alueet on järkevin perustaa nykyisten sairaanhoitopiirien pohjalle sen sijaan että lähdetään taas rakentamaan jotain täysin uutta hallinnollista aluetta. Myös kaupunkien ja kuntien valtuutetuilla ja kuntajohtajilla on selvä kanta siihen, että uudet itsehallintoalueet tulee perustaa maakuntajaolle. Tätä mieltä on yhdeksän kymmenestä valtuutetusta ja kuntajohtajasta KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselyssä. Kuntapäättäjien kantojen perusteella maakuntia yhdistäville itsehallintoalueille ei ole tukea, vaan pohjana tulee olla 18 maakuntaa.
Den stora stygga offentliga sektorn?
Inom den offentliga sektorn går det bra efter alla omständigheter i jämförelse med flera andra sektorer. Kunder räcker år efter år mer och mer och ändå har den offentliga sektorns enhetsarbetsbekostnader hållits rimliga. Kunderna har i huvudsak varit nöjda över den service de fått och negativ feedback har kommit endast av brist på resurser som tex av långa köer.
Jag tycker det är otroligt att tänka sig att offentliga tjänster helt kan ersättas med den privata sektorns tjänsteproduktion och på samma gång spara i kostnader. Privata sektorns serviceproduktion grundar sig alltid på att gå på vinst då den offentliga sektorn inte ens får göra vinst. Dessutom är det bra att observera att den privata sektorns serviceproduktion måste finansieras.
Om finansieringen förverkligas med skattemedel, finns det redan varnande exempel på att den privata serviceproduktionen i det långa loppet skulle bli mycket dyrare för skattebetalaren än offentliga producerade tjänster. Om finansieringen förverkligas endast med kundavgifter ställs medborgarna enligt förmögenhet mot välfärdssamhällets principer i ojämlik ställning.
Varför social och hälsovårdsservice kostnader växer år efter år beror inte på den offentliga sektorns ineffektivitet utan att då befolkningen åldras så blir servicerelationen och vårdens behov större från dag till dag. Man bör uppmärksamma att vid nedgångens tid blir offentliga utgifter större och att medborgarna mer och mer hamnar under samhällets stöd.
Den offentliga sektorns servicestrukturer bör definitivt ventileras ibland. Det behöver ej betyda att service eller arbetsplatser skärs ner utan bättre servicestrukturernas organisering. Som en god välfärdsstats skyldighet är att producera välfärdstjänster till hela befolkningen oberoende på ålder och förmögenhet. I en god välfärdsstat har alla rätt till skolning samt social och hälsovårdsservice. Utan den offentliga sektorn och deras arbetare kommer denna välfärdsstat fundament beklagligen att brytas.
Iso paha julkinen sektori?
Yksi asia on taas viime viikkoina mietityttänyt suuresti. Miksi niin moni julkisia hyvinvointi palveluja hyvin mielellään käyttävä kansalainen mollaa jatkuvasti julkista sektoria? Ikäänkuin julkisen sektorin koko olisi este talouskasvulle tai syy viennin hiipumiselle? Nyt halutaan mollaamisen lisäksi laittaa julkisen sektorin työntekijät vielä talouden taantuman maksumiehiksi, leikkaamalla jo valmiiksi matalapalkkaisilta työntekijöiltä vielä lomat ja lisätkin.
Julkisella sektorilla menee itse asiassa olosuhteisiin nähden edelleen varsin hyvin verrattuna moneen muuhun sektoriin. Asiakkaita riittää vuosi vuodelta yhä enemmän ja silti julkisen sektorin yksikkötyökustannukset ovat pysyneet hyvin kohtuullisina. Asiakkaat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä saamiinsa palveluihin ja negatiivista palautetta tulee lähinnä resurssipulasta johtuvista syistä, kuten jonojen pituudesta.
On mielestäni uskomatonta kuvitella, että julkiset palvelut voitaisiin täysin korvata yksityisen sektorin palvelutuotannolla ja samalla säästää kustannuksissa. Yksityisen sektorin palvelujen tuottaminen kun perustuu aina voiton tavoittelulle, kun taas julkisorganisaatio ei edes saa tehdä voittoa. Lisäksi on hyvä huomioida, että myös yksityisen sektorin tuottamat palvelut on rahoitettava. Mikäli rahoitus toteutetaan verovaroin, on olemassa jo varoittavia esimerkkejä siitä, että palvelujen tuottaminen yksityisesti tulee pitkässä juoksussa veronmaksajille huomattavasti kalliimmaksi kuin julkisesti tuotetut palvelut. Mikäli rahoitus taas toteutetaan ainoastaan asiakasmaksuin, asetetaan kansalaiset varallisuuden perusteella hyvinvointiyhteiskunnan periaatteiden vastaisesti eriarvoiseen asemaan.
Se miksi sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset kasvavat vuosivuodelta, ei johdu julkisen sektorin tehottomuudesta, vaan siitä että väestön ikääntyessä huoltosuhteemme ja hoidon tarve kasvaa päivä päivältä. On myös huomioitava, että taantuman aikana julkiset menot kasvavat, koska koko ajan enemmän kansalaisia joutuu yhteiskunnan tuen varaan.
Julkisen sektorin palvelurakenteita tulee ehdottomasti välillä tuulettaa. Sen ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa palveluiden tai työpaikkojen karsimista, vaan parempaa palvelurakenteen organisoimista. Hyvinvointivaltion velvollisuutena on tuottaa hyvinvointipalveluja koko kansalle ikään ja varallisuuteen katsomatta. Hyvinvointivaltiossa jokaisella tulee olla oikeus koulutukseen sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Ilman julkista sektoria ja sen työntekijöitä tämä hyvinvointivaltion kivijalka tulee valitettavasti murtumaan.
Varför går det här inte för sig
I den offentliga debatten florerar, enligt mig för tillfället alltför många "sanningar" som inte har någon grund rörande offentliga sektorns semesterar. Med anledning av det här vill jag klargöra en del fakta angående semesterbestämmelserna.
För det första har man inom den offentliga sektorn genom tiderna kommit överens om semestervillkoren mellan arbetsgivar- och arbetstagarorganisationerna som ett alternativ till löneförhöjningar. Vid förhandlingsborder har semestervillkoren på arbetsgivarnas initiativ haft en dyr prislapp. Inom den offentliga sektorn är en nedskärning av semestern med åtta dagar en direkt lönesänkning.
Det är också på sin plats att helt kort förklara semesterstrukturen. Enligt semesterlagen har arbetstagaren efter ett års arbetserfarenhet inom branschen rätt till en semester på 30 dagar/år, enligt offentliga sektorns tjänste- och arbetskollektivavtal är det bestämt att arbetstagaren har en semester på 30 dagar/år först då man har arbetat inom branschen i 10 år. Först då arbetstagaren har arbetat inom samma bransch i 15 år stiger den offentligt anställdas semester till den nivå, 38dagar/år, som nu är föremål för regeringens sparåtgärder. Systemet med 38 semesterdagar kan man i någon mån jämföra med att man under åren har "sparat" semesterdagar för att använda i ett senare skede.
I den här diskussionen är det också viktigt att komma ihåg det faktum att arbetstagarna inom offentliga sektorn inte har s.k. pekkasdagar till sitt förfogande som inom vissa branscher gör att det konkreta antalet semesterdagar är 42,5 dagar/år (30 dagar + 12.5 dagar).
Med det här inlägget vill jag på inget sätt inleda en debatt där man ställer olika sektorer och olika yrkesgrupper mot varandra om hur nedskärningarna skulle se ut och vems villkor man borde skära ner. Kocken till den här soppan hittar man på något helt annat ställe än inom arbetstagarlägret. I den här situationen anser jag att det är nödvändigt att föra fram fakta, det känns som om det förs en debatt både i tidningarna och i sociala medier som bygger på fel information.
Miksi Ei käy
Nyt kun julkisessa keskustelussa liikkuu mielestäni liikaa perätöntä "totuutta" julkisen sektorin vuosilomista, haluan selventää muutaman lomiin liittyvän faktan.
Ensinnäkin kunnallisen alan vuosilomista on sovittu menneinä vuosina työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kesken vaihtoehtona palkankorotuksille. Vuosilomille on siis ollut tuolloin työnantajan toimesta neuvottelupöydässä kallis hintalappu. Kahdeksan vuosilomapäivän leikkaaminen on täten suora julkiseen sektoriin kohdistuva palkanalennustoimi.
Sitten on hyvä avata myös lomarakenteita lyhyesti. Vuosilomalain mukaan työntekijällä on yhden vuoden alalla työskentelyn jälkeen vuosilomaa 30 pv/vuosi, kun taas kunnallisella virka- ja työehtosopimuksella on sovittu että työntekijällä on vuosilomaa 30 pv/vuosi vasta kun hän on työskennellyt alalla 10 vuotta. Vasta kun työntekijä on työskennellyt samalla alalla 15 vuotta, nousee julkisen alan työntekijän vuosiloma tuohon hallituksen säästökohteena olevaan 38 pv/vuosi. 38 vuosilomapäivää voidaan siten jossain määrin rinnastaa myös siihen saakka "säästettyjen" lomien käyttöön myöhäisemmässä vaiheessa.
Lisäksi tässä keskustelussa on myös huomioitava se rakenteellinen asia, että kunta-alan työntekijöillä ei ole ns. pekkaspäiviä käytettävissä jotka lisäävät kyseisillä aloilla konkreettisten lomapäivien määrän 42,5 pv/vuosi (30pv+12,5pv).
En halua tällä kirjoituksella nyt missään nimessä lähteä käymään eri sektorien ja ammattiryhmien välistä vääntöä siitä, että keneltä tässä nyt tulisi lähteä ensisijaisesti leikkaamaan. Tämän sopan keittäjä kun löytyy aivan jostain muualta kuin työntekijäkentästä. Näen kuitenkin tässä tilanteessa tarpeelliseksi nostaa nämä muutamat faktat esille, sillä näistä asioista tuntuu nyt liikkuvan liikaa vääriin faktoihin perustuvaa keskustelua sekä lehtien palstoilla että sosiaalisessa mediassa.
Naisvaltainen julkinen sektori laman maksumieheksi?
Miten naisvaltaiselle matalapalkkaiselle palvelualalle saadaan jatkossa rekrytoitua se määrä työntekijöitä, mitä tarvitaan? Miten työntekijöitä saadaan jatkossa viikonloppuisin ja pyhisin töihin, samalla kun muut viettävät vapaa-aikaa? VASTAUS: EI MITENKÄÄN!
Ensimmäisen sairaslomapäivän laittaminen työntekijän vastuulle on täysin katastrofaalista ja jopa vaarallista. Kun ihmisillä ei ole varaa jäädä kotiin sairastamaan, pitkittyy sairasloma myöhemmin ja tämän lisäksi koko työyhteisö saattaa sairastua! Jos palkaton sairaslomapäivä koskee myös kotona sairasta lasta hoitavia vanhempia, kärsivät erityisesti lapsiperheet.
Mitä pahaa matalapalkkainen julkisen sektorin työntekijä on tehnyt kun heidät laitetaan kantamaan näin tolkuton vastuu Suomen heikosta taloustilanteesta?
Kokonaisuudessa ratkaisun avaimet
Hallitus esitteli maanantaina työmarkkinajärjestöille ehdotuksensa yhteiskuntasopimuksen aikaansaamiseksi. Osapuolten on nyt määrä löytää vajaassa kolmessa viikossa tavoitteet, asialista, aikataulu ja menettelytavat varsinaisille neuvotteluille.
Huomio työhyvinvointiin
Vaasassa Future Workshopissa vieraillut Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä haluaa yhä keskustella työaikojen pidentämisestä (Pohjalainen 19.5.). Vihriälä viittaa esitykseen, jossa nykyiseen työaikaan lisätään muutama tunti viikossa ilman palkanlisäyksiä. Vihriälän mukaan kilpailukyky paranee ja tuotannon määrä kasvaa automaattisesti.
Työhyvinvointia edistämällä ylläpidetään työkykyä ja motivaatiota, mitä kautta tehokkuus paranee ja tuottavuus lisääntyy. Työhyvinvointi heijastuu myös työterveyshuollon kustannuksiin.Työnantajien olisi hyvä ottaa työjärjestelyissä nykyistä enemmän huomioon työntekijät. Lisääntyneet vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat avain piteneviin työuriin sekä tuottavuuden kasvuun.
Tärkeä työterapiatoiminta käyntiin
Osallistuin viime viikon tiistaina Vaasan alueen mielenterveysomaisten yhdistyksen (FinFami) tilaisuuteen, missä sain kuulla että näin ei ole kuitenkaan käynyt. Huutoniemellä toiminut mielenterveyskuntoutujien työterapiatoimintaa ei ole jatkettu vuoden vaihteen jälkeen, jolloin toiminta lakkasi keskussairaalan toimintana.
Kun asiaa on mielenterveysomaisten yhdistyksen järjestämän tilaisuuden jälkeen selvitetty, on syyksi kerrottu että toimintaa ei ole haluttu jatkaa nykyisissä tiloissa Huutoniemellä ja toiminnan jatkuminen on nyt lähinnä kiinni uusien toimitilojen löytymisestä, joita ei kuulemma vuodenvaihteessa ollut käytössä.
Vaasan seudun sosiaalipsykiatrinen yhdistys on tiedustelujen perusteella valmis jatkamaan kuntoutuskodin lisäksi myös tärkeää työterapiatoimintaa, heti kun toimivat tilat toiminnan jatkamiseen vain löytyvät.
Tässä asiassa on Vaasan oltava nyt hereillä ja toimitilat on löydyttävä mahdollisimman nopeasti. Vaikka asia saattaa jostakusta kuulostaa vähäpätöiseltä ja pieneltä, niin juuri tällainen toiminta on ensiarvoisen tärkeää mm. skitsofreniaa sairastaville ihmisille.
Säännöllinen käyminen työterapiassa ylläpitää ensiarvoisen tärkeää arkirutiinia, jonka puuttuminen johtaa todennäköisesti kotiin jäämiseen sekä sairauden oireiden pahenemiseen ja jopa fataaleihin seurauksiin. Työterapiatoiminta on vähentänyt mm. skitsofrenia-potilaiden vuodeosastohoidon tarvetta. Kun kyseinen toiminta on nyt ajettu alas, kasvaa riski potilaiden ajautumisesta vuodeosastohoitoon päivä päivältä.
Tämä on valitettavan hyvä huono-esimerkki siitä kuinka ennaltaehkäisevistä toimista säästäminen voi pitkässä juoksussa johtaa huomattavasti suurempiin kustannuksiin -puhumattakaan asian inhimillisestä luonteesta.
Mera flexibilitet till familjepolitik
Det är absolut viktigt att uppmuntra båda föräldrarna att delta i barnets vård. Jag tror inte på lösningen att familjernas valfrihet begränsas och att man tvingas välja mellan hemmapappa eller de lilla barnets dagvård. Jag anser att lösningen skulle kunna var mera flexibilitet mellan arbetet och familjens behov i olika livssituationer.
Min erfarenhet genom mitt arbete samt som trebarnsfar vet jag att många arbetstagare har en önskan att jobba deltid när barnen är små eller ens egna föräldrar behöver hjälp när de blir gamla. Speciellt småbarnsföräldrars önskan är att minska arbetstiden mera än en dag i veckan så som dagens arbetstidslag ger möjlighet i dag.
Jag föreslog för arbetsminister Ihalainen på SDP:s riksdagsvalseminariet att arbetsavtalslagen skulle ändras så att småbarnsföräldrar samt barn till åldringar som behöver närståendevård skulle ha rätt till 50% vårdledighet. Då skulle småbarnsföräldrar ha möjlighet att turvis sköta barnet hemma utan att nåndera lämnas helt utanför arbetslivet.
Mer flexibilitet i arbete och barn-anhörigvården skulle minska långa frånvaroperioder från arbetslivet och göra det lättare att senare återgå till heldagsarbete. Familjepolitiken borde stöda flexibiliteten inte ja eller nej samhälle.
Vaalit eivät saa olla este palkkatasa-arvon edistämiselle
Jo tulevalla vaalikaudella on tartuttava toimiin niiden syiden poistamiseksi, joiden vuoksi palkkaeroja syntyy. Toimia on jatkettava vielä seuraavallakin vaalikaudella, jotta tavoitteeseen palkkatasa-arvosta päästään.
Edellytykset sukupuolten palkkaeron kaventamiseen ovat hyvät, koska Suomessa naiset osallistuvat aktiivisesti työmarkkinoille ja heillä on erittäin hyvä koulutus. Palkkaeroihin voidaan puuttua monilla tavoilla. Mahdollistamalla ja jakamalla perhevapaita tasaisemmin isien ja äitien välille, huolehtimalla hoivavastuun tasaisemmasta jakautumisesta sekä lieventämällä työpaikkojen sukupuolittuneisuutta edistetään palkkatasa-arvon toteutumista.
On totta ettei työelämän tasa-arvo synny sormia napsauttamalla. Aihe on kuitenkin niin tärkeä, ettei sitä tule unohtaa vain siksi että eduskuntavaalit ovat tulossa. Itse olen tehnyt työtä tasa-arvoisen palkkapolitiikan toteutumisen eteen jo pitkään, enkä aio tästä tavoitteesta luopua sen vuoksi että vaalit lähestyvät.
Joustavuutta lisää perhepolitiikkaan
On ehdottomasti tärkeää kannustaa molempia vanhempia osallistumaan lastenhoitoon. En kuitenkaan näe ratkaisuna sitä, että perheiden valinnanvapautta rajoitetaan ja pakotetaan tekemään ratkaisu isän kotona olemisen ja pienen lapsen päivähoitoon viemisen välillä. Mielestäni vaikuttavampaa on mahdollistaa joustavuus työn ja perheen yhteensovittamisessa elämäntilanteen mukaan.
Työni sekä oman kolmilapsisen perheeni kautta saadun kokemukseni perusteella tiedän, että monella työntekijällä on toive tehdä osa-aikatyötä silloin kun lapset ovat pieniä, tai kun omat vanhemmat ikääntyessään tarvitsevat apua arjessaan. Varsinkin pienten lasten vanhemmilla toiveena on usein vähentää työaikaa enemmän kuin yhden päivän viikossa, mitä nykyinen työsopimuslaki heille mahdollistaa.
Esitin SDP:n eduskuntavaaliseminaarissa työministeri Ihalaiselle, että työsopimuslakia muutettaisiin siten, että pienten lasten vanhemmilla sekä omaishoitoa tarvitsevien vanhusten lapsilla olisi jatkossa lakisääteinen oikeus 50%:n osittaiseen hoitovapaaseen. Tällöin mm. pienten lasten vanhemmilla olisi mahdollisuus halutessaan hoitaa lasta vuorotellen kotona kummankaan jäämättä kokonaan pois työelämästä.
Joustavammat mahdollisuudet työn ja lasten- tai omaishoidon yhteensovittamiseksi vähentävät pitkiä katkoksia työurissa ja helpottavat myöhempää kokopäiväiseen työhön palaamista. Perhepolitiikan tulee tukea joustavuutta, ei joko tai -yhteiskuntaa.
Asenteiden muutos on erittäin keskeinen edellytys osatyökykyisten paremmalle työllistymiselle.
Vaikka varhaisen tuen toimintaohjelman mukaisesti pyritään tukemaan työntekijää työssä jatkamisen mahdollistamiseksi, ei nykypäivänä sairaalasta niin vain löydy hoitotyötä mikä olisi fyysisesti riittävän kevyttä. Pitkä uudelleensijoitusprosessi, särkytilat sekä prosessin johdosta tuleva riittämättömyyden tunne johtavat valitettavan usein myös mielenterveydellisiin ongelmiin.
Kun työntekijälle on jonkin aikaa yritetty löytää uutta työtä, mitä hän voisi fyysisten rajoitteiden vuoksi tehdä, työoloja on pyritty parantamaan ja työn kuormittavuutta laskemaan. Tullaan jossain vaiheessa valitettavasti tilanteeseen missä todetaan, että työnantajalla ei valitettavasti ole enää tarjota työntekijälle työtä organisaatiosta ja aloitetaan irtisanomismenettely. Monesti tässä vaiheessa työntekijä on saattanut anoa jo pidemmän aikaa osa-aikaista työkyvyttömyyseläkettä, jotta kykenisi sen turvin jatkamaan edes osa-aikaisesti työssään eläkeikään asti, mutta anomukset on hylätty.
Suomessa oli vuonna 2011 lähes 260 500 työkyvyttömyyseläkeläistä, joista osatyökyvyttömyyseläkkeellä oli noin 10 prosenttia. Työkyvyttömyyseläkkeelle jää joka vuosi noin 25 000 henkilöä. Tavallisimmat syyt osatyökyvyttömyyteen ovat juuri tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä mielenterveysongelmat. Tilastokeskus arvioi vuonna 2012, että 55 prosentilla Suomessa vakinaisesti asuvista 15−64-vuotiaista on yksi tai useampi pitkäaikainen sairaus tai terveysongelma ja jopa 18 prosenttia kaikista työikäisistä kokee, että jokin terveysongelma tai toimintarajoite vaikuttaa heidän työmahdollisuuksiinsa.
Vuoden 2017 alusta voimaan tulevan eläkeratkaisun myötä eläkkeelle siirtymisiän odote nousee 62,4 ikävuoteen vuoteen 2025 mennessä. On täysin selvää, että eläkeiän mekaaninen nostaminen ei tule yksistään johtamaan eläkekertymän kasvuun, mikäli työhyvinvointiin ei kiinnitetä entistä enemmän huomiota. Eläkeuudistuksen tavoitteiden toteutuminen reaalimaailmassa edellyttää, että työssä jaksamisen tukemisen lisäksi on löydettävä myös keinoja siihen miten osatyökykyiset työntekijät voivat jatkaa työelämässä eläkeikään saakka.
Väestön ikärakenteen muuttuessa, eläkeiän noustessa, työn vaativuuden kasvaessa ja työikäisen väestön määrän kääntyessä hetkellisesti laskuun, nousee osatyökykyisten korkea työllisyysaste erittäin tärkeäksi kysymykseksi. On esimerkiksi arvioitu, että työeläkettä työkyvyttömyyseläkkeenä saavista vailla työtä olevista työhön halukkaita olisi yli 30 000. Tämä merkittävä työvoimapotentiaali jää tällä hetkellä hyödyntämättä.
Osatyökykyisten työllistymisesteiden purkaminen ja kannusteiden luominen on tärkeää perusoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta. Esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeen etuusperiaatteita tulisi muuttaa siten, että palkkatyön vastaanottaminen ei millään palkkatasolla alentaisi työkyvyttömyyseläkkeellä olevan käteen jääviä tuloja. Myös asenteiden muutos on erittäin keskeinen edellytys osatyökykyisten paremmalle työllistymiselle tulevaisuudessa.
Suomalaisten liikkumattomuus aiheuttaa vielä jättimenot
Väestön ikääntyessä kasvaa sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve tulevaisuudessa voimakkaasti.Yhteiskunnallamme ei valitettavasti ole varaa kasvattaa sairauksien hoitamiseen meneviä menoja sitä vauhtia kuin ne tällähetkellä kasvavat.Tästä syystä on ensiarvoisen tärkeää ymmärtää ennaltaehkäisevien toimien merkitys sosiaali- ja terveysmenoja laskevana toimenpiteenä.
Lukuisten tutkimustulosten perusteella voimme todeta, että lyhytnäköinen säästäminen, mm. liikuntatoimen määrärahoista, aiheuttaa tulevaisuudessa lisääntyviä kustannuksia etenkin sosiaali- ja terveysmenoissa.Olkaamme siis nyt tahdoltamme vahvoja päätöksissämme ja tukekaamme lyhytnäköisten ratkaisujen sijasta kestävämpiä pidemmän aikavälin ratkaisuja.
Kompromissi Sotelle
Kuntaliiton lausuntokierroksesta tekemän analyysin mukaan suurin osa kunnista hyväksyi menettelyn, missä palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Valtaosa kunnista nosti esille, että lähipalveluiden ja keskitettävien palveluiden määrittely on toiminnan kannalta olennaista, valtion ei tulisi ohjauksella puuttua kuntien tuotantoratkaisuihin ja että kuntien erityispiirteet sekä erilaiset olosuhteet on otettava lähipalveluissa huomioon. Vastuukuntamallin perustuslainmukaisuutta epäiltiin ja mallin pelättiin heikentävän etenkin pienempien kuntien vaikutusmahdollisuuksia, mistä syystä kuntayhtymää toivottiin hallinnolliseksi vaihtoehdoksi vastuukunnan rinnalle. Erityisvastuualueille (erva) tulisi keskittää kuntien mielestä vain erityisosaamiseen liittyvät tehtävät (yliopistosairaalat), eikä esim. hallintoon liittyviä tehtäviä.
Lausuntokierroksen jälkeen sen sijaan että oltaisiin kuntien lausuntojen perusteella paranneltu valmisteluryhmän ehdotusta, päädyttiin puolueiden puheenjohtajien toimesta aivan uudenlaisen mallin esittämiseen, mallin, missä valtion ohjaus palvelujen järjestämisessä kasvaa entisestään ja päätösvalta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä siirretään kunnilta erva-alueille. Puitelain mukaan erva-alue päättäisi jatkossa alueella tuotettavien palvelujen kustannustasosta ja palvelujen tuottajista. Pohjanmaalla on laskelmien mukaan käytetty suhteellisesti enemmän rahaa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen, kuin Turun tai Tampereen erva-alueilla keskimäärin. Varsinaissuomalaiset tai pirkanmaalaiset tuskin tulevat hyväksymään sitä, että pohjanmaalla käytettäisiin suhteellisesti enemmän rahaa sote-palveluihin kuin heidän alueellaan. Tämä tulee mitä todennäköisimmin johtamaan siihen, että Pohjanmaalla joudutaan laskemaan palvelutasoa, jotta alueemme palveluja tuottaville yksiköille myönnetään palveluiden tuottamisvastuu tulevalla sote-alueella.
Valtiovallan toimesta on esitetty että Sote-reformi tulee näyttelemään hyvin merkittävää osaa valtion kestävyysvajeen umpeenkuromistoimeenpiteissä ja tästä syystä järjestämislaki tulisi saada nykyisen eduskunnan aikana hyväksytyksi. Tämä tarkoittaa sitä, että aikaa valmistelulle ja kuulemiselle on enää vajaa puoli vuotta. Suunnitelman mukaan sote-alueet aloittaisivat toimintansa 1.1.2016 ja tuottamisvastuussa olevat kunnat ja kuntayhtymät 1.1.2017. Aikataulu on siis mielettömän nopea ja käsittelyssä oleva asia monelta kannalta historiallisen merkittävä. Nykyisen puitelakiehdotuksen myötä olemme nyt ottamassa harppauksen hyvinvointiyhteiskunnasta takaisin kohti hyvinvointivaltiota ja samalla hyvin nopealla aikataululla muuttamassa kuntien perustuslaillista asemaa yhteiskunnassamme.
Nyt lausuntakierroksella oleva "erva-malli" on aiheuttanut huomattavasti enemmän vastarintaa niin kunnissa kuin myös sairaanhoitopiireissä kuin alkuvuodesta lausuntokierroksella ollut kuntapohjainen malli. Vastuukuntamalliin pohjautuvaa esitystä kohtaan esitettiin kritiikkiä, koska mallin pelättiin heikentävän kuntien vaikutusmahdollisuuksia kuntalaistensa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä. Nyt lausuntakierroksella oleva "erva-malli" veisi kuntien päätösvallan palvelujen järjestämisestä entistä kauemmaksi kuntia!
Nyt kun olemme kokeneet lausuntokierroksella olevan "erva-mallin" tuoman shokin, niin olisimmeko nyt valmiimpia ymmärtämään kuinka paljon parempi esitys sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeksi meille esitettiin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän toimesta joulukuussa 2013? Voisimmeko nyt yhdessä todeta, että tuo malli niine muutamine kunnilta tulleine kehitysehdotuksineen paranneltuna, olisi malli mihin voisimme kaikki yhdessä Pohjanmaalla sitoutua? Vaasa on alusta lähtien lausunut vastuukuntamallin puolesta, kun taas alueemme muut kunnat ovat vastustaneet vastuukuntamallia. Olisiko nyt oikea aika Vaasan tehdä poliittinen kompromissi asiassa, jotta alueemme voisi lausua yhdessä sen puolesta, että nyt esitettävän "erva-mallin" sijasta sosiaali- ja terveyspalvelut tuotettaisiin jatkossa yhteisen kuntayhtymän toimesta sairaanhoitopiirimme alueella.
Eläkejärjestelmä muutoksen alla
Työllisyyden näkökulmasta katsottuna opiskelua ja ammattiin valmistumista ei tulisi venyttää tieten tahtoen.