Mielipide - Opinion

Alkuviikosta Pohjoismaiden neuvosto, pohjoismaisten parlamenttien ja hallitusten välinen yhteistyöelin, kokoontui Tukholmassa. Agendalla olivat tällä kertaa ryhmäkokoukset, valiokuntakokoukset ja yhteinen keskustelu Helsingin sopimuksen päivitystarpeesta. Helsingin sopimus on yhteistyösopimus, jossa on sovittu monista pohjoismaisen yhteistyön kehyksistä, kuten esimerkiksi lainsäädäntöjen yhtenäistämisestä ja maiden välisen liikkuvuuden helpottamisesta. Nämä kehykset ohjaavat yhteistyötä tänäkin päivänä.

Kulunut vaalikausi on ollut täynnä kriisejä, joita ei vielä vaalikauden alussa ollut näköpiirissä ja joiden ratkomiseen on kulunut aikaa ja resursseja. Kuitenkin suurista, arkeamme koskettaneista kriiseistä huolimatta Marinin hallitus on saanut monia tärkeitä asioita edistettyä ja saavuttanut hallitusohjelmaan kirjattuja tavoitteita.

Den gångna mandatperioden har varit full av kriser som inte fanns inom synhåll i början av perioden, kriser som har varit tidskrävande och resurskrävande. Trots stora kriser som påverkat vår vardag har regeringen Marin gjort framsteg på många viktiga områden och uppnått mål som stod inskrivna i regeringsprogrammet.

Kun Venäjä aloitti hyökkäyssotansa Ukrainaan, jäätyi sen ja Venäjää vastaan asetettujen pakotteiden myötä Suomen kauppa itää kohti. Pakotteet olivat ja ovat edelleen tarpeellisia, sillä niiden avulla vaikutetaan Venäjän toimintakykyyn. Laajat pakotetoimet muiden toimien ohessa myös viestivät Venäjälle, ettei sen toiminta ole missään tapauksessa hyväksyttävää.

Publicerat 1.3.2019

Grundlagsutskottet lämnade fredag den 22.2.2019 sitt utlåtande angående regeringens lagförslag på hur social- och hälsovården i framtiden ska ordnas. I sitt utlåtande understryker utskottet att grundlagsenliga språkliga rättigheter tryggas bäst genom bevarandet av omfattande jour på Vasa centralsjukhus.

Julkaistu 28.2.2019

Julkaistu 1.2.2019

Publicerat 3.2.2019

Oron för äldrevården inom den privata sektorn har stått i centrum för diskussionerna runtom i Finland de senaste veckorna. Samtidigt styr regeringen med sina förslag Finland mot en modell där den privata sektorn plockar russinen och den offentliga sektorn åläggs bära det slutliga ansvaret för medborgarnas välfärd utan tillräcklig finansiering för att producera tjänsterna.

Min kollega på Island varnade för den här typen av politik redan för tio år sedan. Där ledde den till att Islands offentliga hälsovård vittrade sönder i början av seklet, trots att den offentliga hälsovården i slutändan hade ansvaret för patientvården, till exempel vid komplikationer efter en operation.

Vårdfacket Tehy har länge varit oroad över situationen vid Esperis vårdenheter. Nu konstateras motsvarande problem också vid andra privata vårdbolag. Vi måste ta ansvar för våra äldre, men också för arbetstagarna som på grund av nedskärningar av personalen inte har möjlighet att sköta sitt arbete så bra som de vill.

Tehy presenterade redan i februari i fjol en medlemsenkät, där det framkom att inbesparingar i personalen riskerar patientsäkerheten på Esperis arbetsplatser. Vid en granskning av arbetsförhållandena vid Esperis enheter framkom att spökvårdare, avvikelser i medicineringen och brott mot kollektivavtalet var vardag. Hälften av dem som svarade uppgav att patientsäkerheten riskerats under de senaste sex månaderna.

Orsaken till problemen i den privata servicesektorn är enligt Tehy glasklar. När företagen inte kan producera vinst och högklassig vård med nuvarande avtal leder det till att de bryter mot kollektivavtalets bestämmelser och producerar dålig vård.

Tehy bad Esperi om en skriftlig redogörelse för vad arbetsgivaren tänkte göra för att lösa problemet. Esperis vd Marja Aarnio-Isohanni förnekade ännu då de problem som Tehy förde fram.

Det är skäl att påpeka att Esperi care inte är den enda privata vårdaktören som kämpar med verksamheten. Regionförvaltningsverket (RFV), den granskande myndigheten, har anmärkt även på Mehiläinens verksamhet i många städer de senaste åren. Yles utredning visar att RFV uppmanat åtta av Mehiläinens vårdhem att rätta till uppdagade brister. I rapporten framkom att också Finlands största privata vårdföretag Attendo brottas med problem. Största orsaken är att vårdpersonalen är underdimensionerad.

Tehy sände för ett par år sedan ut en medlemsförfrågan till Attendos arbetsplatser i Kotkaregionen. Även Attendos ledning förnekade då de problem som arbetstagarna lyfte fram. Liknande enkäter har det senaste året gjorts också vid andra privata vårdenheter.

Är det nu inte dags för regeringen att kavla upp ärmarna i "sote-frågan" och koncentrera sig på det mest väsentliga, integreringen av social- och bashälsovårdens tjänster, så att vi kan garantera finländarna fungerande service även i framtiden. För att kunna garantera detta behövs en stark offentlig sektor som förutom skyldigheter även har ekonomiska resurser att vårda befolkningen. Den privata och den tredje sektorn behövs också, som komplement till den offentliga sektorn. Men den instans som har det slutliga ansvaret för att producera service för medborgarna bör vara den som styr

Publicerat 12.1.2019

Ledningsgruppen för Vasas och Korsholms gemensamma sammanslagningsutredning kunde på nyårsaftonen, efter ett år och hundratals arbetstimmar, förklara sitt förslag till samgångsavtal färdigt.

Julkaistu 14.12.2018

Vaasan ja Mustasaaren kuntaliitosjohtoryhmä sai tiistaina (11.12.), noin vuoden ja satojen työtuntien jälkeen, valmiiksi esityksensä kuntien yhdistymissopimuksesta. Kuntaliitosohjausryhmä käsittelee yhdistymissopimusta liitteineen ensiviikon tiistaina (18.12.), minkä jälkeen sopimus siirtyy kuntien hallitusten käsittelyyn tammikuussa ja valtuustojen päätettäväksi huhtikuussa 2019. Myös kuntalaisille tullaan järjestämään erilaisia kuntaliitos informointi- ja kuulemistilaisuuksia heti alkuvuodesta. Esityksenä on, että uusi Vaasa aloittaisi toimintansa 1.1.2020.

Julkaistu 7.10.2018

Mediassa käy kiivas keskustelu Vaasan keskussairaalan mahdollisuudesta olla laajan päivystyksen sairaala. Ei ole olemassa faktaperusteita, miksi Vaasa ei laajan päivystyksen statusta voisi saada. Ratkaisu ei tule yhteiskunnalle kalliimmaksi ja sillä turvataan yhdenvertaiset oikeudet myös meidän kaksikieliselle väestölle saada palvelua.

Julkaistu 27.9.2018

Kuntaliitosneuvottelut ovat nyt siinä vaiheessa, että työryhmien väliraportit ovat valmiit ja loppuraportit on jätettävä kuntaliitoskoordinaattorille lokakuun loppuun mennessä. Loppuraporteissa työryhmien tavoitteena on simuloida uuden kunnan lopputulosta, löytää synergioita ja optimointeja sekä luoda todennäköinen kuva uudesta kunnasta mahdollisimman havainnollisella tavalla sekä tehtävä SWOT- analyysi, jossa hahmotetaan mahdolliseen kuntien yhdistymiseen liittyviä hyötyjä ja haittoja sekä uhkia ja mahdollisuuksia

Nyt on siis oikea aika miettiä miltä tämä uusi yhteinen kuntamme näyttäisi. On hyvä muistaa, että emme ole nyt liittämässä Vaasaa Mustasaareen tai Mustasaarta Vaasaan, vaan olemme luomassa uutta kuntaa yhdessä. Nyt ei siis ole kyse siitä, millä ehdoilla kunta liitetään toiseen, vaan että minkälaisen kunnan me rakennamme yhdessä. Mitkä ovat niitä kuntalaisille elintärkeitä elinvoima ja elinkeinopoliittisia asioita ja linjauksia jotka haluamme uuteen kuntaan luoda?

Me voimme nyt päättää, että olemmeko mukana, kun alueita kehitetään jatkossa väkiluvun perusteella? Me voimme päättää, olemmeko mukana, kun tulevaisuudessa päätetään mm. sairaala resursseista, runkoverkoista, infrahankkeista, uusien yritysten investoinneista sekä muista aluekehityksen tärkeistä linjauksista? Kuntaliitosneuvottelujen nopea aikataulu on aiheuttanut jonkin verran keskustelua, joten avaan hieman miksi valitussa aikataulussa on ehdottoman tärkeä pidättäytyä. Hallitusohjelman linjauksia aletaan pikapuolin jo kirjoittaa. Mikäli haluamme olla tulevalla hallituskaudella yksi niistä kymmenestä suurimmasta kaupungista, joihin tulevaisuudessa Suomessa tullaan todennäköisesti investoimaan, on meillä oltava päätös tulevan uuden Pohjanmaan pääkaupungin perustamisesta ensikesään mennessä. Mikäli venytämme tämän päätöksen vuodella eteenpäin, saattaa olla jo myöhäistä. Eli haluammeko me olla mukana vai haluammeko olla ulkona? Nyt meillä on yhdessä mahdollisuus vaikuttaa tähän asiaan.

Yhteinen taistelumme Pohjanmaalla keskussairaalamme puolesta osoitti, että kun me haluamme yhdessä taistella alueemme puolesta, pystymme lähestulkoon mihin vain. Toivonkin, että ymmärrämme tämän saman tärkeyden nyt tässä hetkessä ja rakennamme yhdessä tulevaisuuden Pohjanmaan pääkaupungin, jossa asukkaillamme on hyvä elää, opiskella, käydä työssä, kasvattaa perhettä ja vanheta. Tiedän, että meillä kaikilla päättäjillä on tavoitteena kehittää kuntaamme mahdollisimman hyväksi paikaksi elää. Tämä sama tahtotila löytyy niin Mustasaaren kuin Vaasankin päättäjiltä. Emme me Vaasalaiset ole sen kummempia ihmisiä kuin Mustasaarelaiset. Itse olen asunut puolet elämästäni Mustasaaressa ja vanhempani sekä suurin osa sukulaisistani, että ystävistäni asuu edelleen. Me kaikki haluamme hyvää asukkaillemme myös mahdollisessa uudessa tulevassa kunnassa.

Hyvällä tahdolla ja yhdessä onnistumme varmasti!

Nuorten, ja jopa lasten, huumeidenkäytön lisääntyminen on noussut viime kuukausina voimakkaasti esille keskusteluissa ja kirjoituksissa. Ongelma on todellinen, mistä syystä on todella hyvä, että asia on saanut paljon tilaa sekä poliittisessa keskustelussa, että myös lehtien palstoilla. Itse todella järkytyin kun kuulin, että nuorimmat suonen sisäisten aineiden käyttäjät ovat tänä päivänä ala-aste ikäisiä lapsia! Mielestäni on itsestään selvää, että kun on kyse näin nuorista lapsista, ei voida puhua ainoastaan nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluista, vaan tuki ja toimet tulee kohdistaa koko perheeseen. On myös selvää, että
perheiden tukeminen tulee aloittaa jo varhaiskasvatuksessa, jotta saadaan koppi mahdollisimman varhain lapsista ja perheistä jotka tarvitsevat tukea kasvatustyössään. Tässä(kin) asiassa on tärkeää, että keskustelu ja myös päätetyt toimenpiteet, eivät lähde lasten ja vanhempien syyllistämisestä. Parhaaseen tulokseen pääsemiseksi ei myöskään toimijoiden välillä saa lähteä toisten syyttelemisen tielle, vaan on aidosti yhdessä mietittävä parhaita mahdollisia keinoja vaikuttaa perheiden hyvinvointiin.

Vaasan nuorisovaltuusto vastasi 20.9. kokouksessaan Vaasan kaupungin lasten ja nuorten
ehkäisevän päihdetyön projektin ja Pohjanmaan ehkäisevän päihdetyön (PEPP) luotuun kyselyyn, jossa selvitetään nuorten mielipidettä päihdekasvatuksesta. Lisäksi nuva kävi laajan keskustelun valtuustoaloitteesta, jossa esitetään, että Vaasan kaupunki lanseeraisi huumeiden vastaisen kampanjan suoraan kohdistettuna lasten ja nuorten koteihin, heidän huoltajilleen. Nuoret näkivät itse asian tärkeänä, mutta peräänkuuluttivat, että kaikkein tärkeintä on nyt löytää oikea tapa millä aidosti on vaikutusta nuorten päihdekäyttäytymiseen. Sekä oppilaiden päihdekasvatuksen, että myös vanhempien tietoisuuden parantamiseksi, nousi kokemusasiantuntijoiden rooli hyvin voimakkaasti esille puheenvuoroissa. Nuoret kokivat, että se kun joku joka on itse kokenut huumehelvetin tai jonka lapsi on joutunut huumekoukkuun, kertoo omin sanoin kokemuksestaan, on huomattavasti tehokkaampaa kuin se, että joku asiantuntija pitää ”kalvosulkeiset” asiasta.

Moni vanhempi ei valitettavasti havaitse merkkejä lapsensa päihteiden käytöstä tai kokee itsensä voimattomaksi tilanteessa missä epäilee lapsensa käyttävän huumeita. Tästä syystä on ensiarvoisen tärkeää tiedottaa vanhempia yhä laajenevasta huumeongelmasta ja antaa huoltajille rohkeutta epäillä ja kyseenalaistaa oman lapsen päihteidenkäyttöä sekä myös ohjeistaa, neuvoa ja tukea vanhempia heidän kasvatustyössään. Nuorisovaltuuston kokouksessa esitettiin yhtenä vaihtoehtona perinteisten vanhempain iltojen järjestämistä. Tilaisuuksissa kokemusasiantuntija voisi kertoa tarinansa todellisesta elämästä ja vanhempia ohjeistettaisiin havaitsemaan päihteiden käyttö ja kerrottaisiin mistä he saavat apua ja tukea tilanteissa missä epäilevät lapsensa käyttävän huumausaineita. Tilaisuuden päätteeksi jaettaisiin vielä jokaiselle vanhemmalle mukaan kotiin vietäväksi informaatiopaketti, josta löytyy myös yhteystiedot auttaviin tahoihin. Ryhtykäämme nuorten idean mukaisesti tuumasta toimeen ja järjestämme ensimmäiset päihdevalistus vanhempainillat nyt heti tänä syksynä.

Julkaistu 2.9.2018

Kansanedustaja Koski lähti perjantaisessa kolumnissaan tuttuun tyyliinsä kritisoimaan muita ja tyylilleen uskollisena tälläkin kertaa kritiikki kohdistui ammattiyhdistysliikkeeseen sekä SDP:hen. Koska edustan osaltani näitä molempia edellä mainittuja liikkeitä, haluan hieman kommentoida Kosken kannanottoa.

Julkaistu 23.5.2018

Kalenteria katsoessani havahduin siihen, että ensimmäinen vuosi kaupunginhallituksen puheenjohtajana alkaa lähestyä loppuaan. Vuosi on kulunut todella nopeasti, mutta samalla pitänyt sisällään myös hyvin paljon uusia ja mielenkiintoisia asioita. Olin kyllä valmistautunut siihen, että kaupunginhallituksen puheenjohtajuus vie paljon aikaa ja vaatii varsinkin aluksi paljon perehtymistä asioihin, mutta aivan näin aktiivista vuotta en rehellisyyden nimissä osannut odottaa. Työpäivät venyvät nykyään pääsääntöisesti yli 12 tuntisiksi, minkä lisäksi tulevat viikonlopun kokoukset ja tilaisuudet. Mutta mitä sitä ei tekisi näin hienon kaupungin
eteen. Viime vuosi on Vaasalla ollut poikkeuksellisen työntäyteinen koska moni jo vuosia valmisteltu hanke on tullut samanaikaisesti toteutusvaiheeseen ja samalla on myös paljon uusia hankkeita joita on lähdetty valmistelemaan. Varsinkin sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu on ajanut kunnat miettimään miltä tuleva uusi kunta näyttää, jos/kun yli puolet kunnan budjetista siirtyy mahdollisen maakunta uudistuksen myötä maakuntaan. Tätä valmistelutyötä on jouduttu tekemään kunnissa, vaikka varmuutta lakien läpimenosta ei vieläkään ole. Myös vallalla oleva ”yhtiöittämisvimma” on vaikuttanut oleellisesti nykyisen kunnan organisaatiorakenteeseen ja nostanut omistajaohjauksen merkityksen entistä merkittävämpään rooliin kunnan johtamisessa. Nämä tulevat uudistukset tulevat eittämättä vaikuttamaan myös kunnan hallintorakenteeseen ja samalla on myös mietittävä, että minkälaista osaamista tulevaisuuden kunnassa tarvitaan ja mitkä ovat niitä kaikkein oleellisimpia asioita joihin kunnan tulisi jatkossa keskittyä toiminnassaan.

Monet merkit viittaavat siihen, että kilpailu kaupunkien sekä maakuntien välillä tulee kovenemaan entisestään tulevina vuosina. Olemme jo nyt saaneet huomata, että kaupungin väestömäärällä on ehdottomasti merkitystä mm. palvelurakenteista päätettäessä. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii päätös laajan päivystyksen sairaaloista, jossa Vaasan keskussairaala jätettiin valittujen sairaaloiden listan ulkopuolelle, vaikka se täytti julkisuudessa esitetyt laadulliset kriteerit laajan päivystyksen yksikölle. Viime syksynä hyväksytyn strategian mukaan on Vaasassa valittukin nyt erittäin vahva kasvustrategia. Strategiassa on sitouduttu luomaan mahdollisuuksia uusille työpaikoille ja entistä aktiivisemmin haetaan myös uusia yrityksiä alueelle sekä huolehditaan nykyisistä yrityksistä ja heidän kasvumahdollisuuksista. Tavoitteena on tehdä Vaasasta entistä vetovoimaisempi kaupunki investoimalla sekä infrastruktuuriin, että myös perus- ja vapaa-ajan palveluihin. Vaasa onkin rohkeasti lähtenyt investoimaan tulevaisuuteen, mistä hyvänä osoituksena on valtuuston yksimielinen päätös uuden energiatehokkaan laivan hankkimisesta Merenkurkun laivaliikenteeseen yhdessä naapurikunta Uumajan kanssa, maailmanluokan GigaVaasa akkuteollisuus alueen kaavoittaminen yhteistyössä Mustasaaren kunnan kanssa, Wasa station tapahtumakeskuksen rakentaminen sekä myös kuntaliitosneuvottelujen aloittaminen Mustasaaren kanssa. Investointien myötä uskomme, että kaupungin sekä koko seudun elinvoimaisuus parantuu mm. väestönkasvun ja lisääntyvien verotulojen muodossa, mikä luo meille entistä paremmat mahdollisuudet kehittää jatkossa myös sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluitamme, koulutoimea ja pitää myös katumme entistä paremmassa kunnossa.

Vaikka talous on lähtenytkin nyt selkeään kasvuun, rasittaa kuntia kuitenkin edelleen matalasuhdannevuosina kertynyt kumulatiivinen alijäämä, mikä on kuntalain mukaan kurottava umpeen viimeistään neljän vuoden sisällä sen syntymisestä. Myös Vaasan on vielä parivuotta toteutettava talouden tasapainottamisohjelmaansa, mikä tuo omat haasteensa vielä tulevan vuoden toiminnan suunnitteluun. Talouden voimakkaat tasapainottamistoimet näkyvät eittämättä tänä päivänä kaupungin perustoiminnoissa ja erityisesti sosiaalipalveluissa kaivataan nyt kipeästi tukea toimintaan. Kaupunginhallituksen kehysiltakoulussa kävimmekin pitkän keskustelun maanantaina siitä, että miten saamme helpotusta sosiaalisektorille, pysyen kuitenkin asetetussa talouskehyksessä ja talouden tasapainottamissuunnitelmassa. Uskon vakaasti yhteistyön tekemisen voimaan myös kunnan johtamisessa. Riittävän keskustelun, asioiden avaamisen ja keskinäisen kunnioituksen kautta pystymme kaikkein parhaiten yhdessä vaikuttamaan kuntamme sekä koko seutumme tulevaisuuteen ja löytämään ratkaisuja kuntalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Viimeisen parin kolmen vuoden aikana on Vaasan väkiluvun kasvu pysähtynyt ja jopa lähtenyt hienoiseen laskuun, mikä on luonnollisesti aiheuttanut huolestuneisuutta. Viimeisten vuosien aikana isot työnantajat sekä julkisella, että yksityisellä sektorilla ovat joutuneet tekemään rakenteellisia muutoksia ja merkittäviä leikkauksia työpaikkojen määrissä, millä on ollut selkeä vaikutus kaupunkimme väkilukuun. Kun katsotaan Vaasan väestökehitystä pitkällä aikavälillä (2000 – 2017) on väkiluku kuitenkin kasvanut voimakkaasti. Vaasa tulee talousrakenteensa takia (vahva teollisuus-, yliopisto- ja hallintokaupunki) aina taloussuhdanteiden muuttuessa pari kolme vuotta perässä. Eli silloin kun talous on kääntynyt laskuun, on Vaasa pärjännyt erittäin hyvin vielä 2-3 vuoden ajan ja sama toimii nyt valitettavasti myös toiseen suuntaan. Viime vuoden loppupuolella näkyi jo selkeä muutos työllisyystilanteessa ja tällä hetkellä tietyillä aloilla puhutaan jo kovasta työntekijäpulasta. Tämä muutos näkyy Vaasan väestöluvuissa tosin vasta jonkun
ajan päästä.

Kaupungin vetovoimaisuus tarvitsee selkeää strategiaa ja yhteistä tahtotilaa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Vasta hyväksytyn strategian mukaan on Vaasassa valittukin erittäin vahva kasvustrategia tuleville vuosille. Strategiassa on sitouduttu luomaan mahdollisuuksia uusille työpaikoille sekä huolehditaan nykyisistä yrityksistä ja heidän
kasvumahdollisuuksista. Tavoitteena on tehdä Vaasasta entistä vetovoimaisempi kaupunki investoimalla sekä infrastruktuuriin, että myös perus- ja vapaa-ajan palveluihin. Kaupungin vetovoimaisuuteen investoiminen ei tarkoita sitä, että ihminen unohdettaisiin tai että kasvustrategiainvestointeihin käytettävät rahat olisivat pois kuntalaisten peruspalveluista. Päinvastoin. Onnistuneiden kasvustrategiainvestointien myötä kaupungin elinvoimaisuus parantuu ja veropohja vahvistuu, mikä luo meille entistä paremmat mahdollisuudet kehittää sosiaali- ja terveyspalveluitamme, kouluverkkoamme ja pitää myös katumme entistä
paremmassa kunnossa.

Vaasa on investoinut viime vuosina voimakkaasti vanhusten tehostettuun palveluasumiseen. Toukokuussa Palosaarella ovensa avaava Präntöön Helmi on järjestykseltään jo viides uusi palvelutalo. Nyt on kuitenkin kuntalaisten ja päättäjien keskuudessa herännyt huoli siitä, että vanhusten laitospaikkojen vähentämisen vauhti on samanaikaisesti ollut liian nopeaa. Tähän asiaan on nyt puututtu. Sairaanhoitopiirin kanssa on sovittu järjestelystä, missä osa sairaanhoitopiirille siirtyvän osasto kympin vuodepaikoista tullaan siirtymäajan yli varaamaan vaasalaisten vanhusten vuodeosastokäyttöön, jotta vaasalaisia ei tarvitsisi vastaisuudessa lähettää naapurikuntiin vuodeosastohoitoon. Vanhustenhoidon kokonaisuuden kannalta on myös koti- ja omaishoidon resursseja jatkossa tärkeä tarkistaa, jotta tuettaisiin niiden ikääntyneiden ihmisten kotona asumista, joilla on siihen edellytykset. Myös vaasalaisten lasten ja nuorten hyvinvointiin on jatkossa kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Tässä
työssä sosiaali- ja perhepalveluiden sekä myös kasvatus- ja opetussektorin henkilöstöresurssien riittävyys, että myös terveet oppimistilat ovat erityisen tärkeässä roolissa. Näiden meille elintärkeiden julkisten palvelujen turvaaminen ja vaasalaisten hyvinvoinnin varmistaminen edellyttää kaupungilta paitsi kestävää taloutta, niin myös kasvustrategisia investointeja kaupunkimme vetovoimaisuuden ja elinvoimaisuuden kasvattamiseksi.

Bland kommuninvånarna och beslutsfattarna finns dock en oro för att minskningen av långvårdens bäddplatser har varit alltför snabb. Problemet har nu åtgärdats. Under de senaste två-tre åren har Vasas befolkningsökning stagnerat och till och med sjunkit något, vilket givetvis är bekymmersamt. De senaste åren har flera av våra stora arbetsgivare, såväl inom den offentliga som den privata sektorn, tvingats göra strukturella förändringar och betydande nedskärningar, vilket lett till en tydlig minskning av arbetsplatser. Det återspeglas i stadens befolkningsutveckling. Ser vi på Vasas invånarantal över en längre period (2000-2017) har invånarantalet ökat kraftigt. Vasa kommer på grund av sin ekonomiska struktur (tung industri, universitets- och förvaltningsstad) alltid några år efter när de ekonomiska konjunkturerna växlar. När det går sämre i det övriga landet klarar sig Vasa bra ännu två-tre år, och det fungerar tyvärr just nu i motsatt riktning.

I slutet av senaste år märktes en tydlig uppgång i sysselsättningsstatistiken och nu talar man i vissa branscher redan om en brist på arbetstagare. Denna förändring syns först om några år i Vasas befolkningsutveckling. Stadens dragningskraft behöver en klar strategi och en kollektiv vilja att nå uppsatta mål. I den nyligen godkända nya strategin har Vasa gått in för en synnerligen kraftig tillväxtstrategi för de kommande åren. Staden förbinder sig att skapa möjligheter för nya arbetsplatser samt ta hand om befintliga företag och underlätta deras tillväxtmöjligheter. Målet är att öka stadens attraktionskraft genom att investera i såväl infrastruktur som i bas- och fritidsservice. En satsning på stadens attraktionskraft betyder inte att människan glöms bort eller att de medel som investeras i tillväxt tas från kommuninvånarnas basservice. Tvärtom, lyckade investeringar i tillväxtstrategin höjer stadens livskraft och skatteunderlaget ökar, vilket medför bättre möjligheter att utveckla socialservicen och skolnätet. Det betyder också att våra gator kan hållas i bättre skick.

Vasa har de senaste åren investerat starkt i effektiverat serviceboende för äldre. Brändö Pärlan som öppnar i maj är det sista av fem nya servicehus. Bland kommuninvånarna och beslutsfattarna finns dock en oro för att minskningen av långvårdens bäddplatser har varit alltför snabb. Problemet har nu åtgärdats. Staden har kommit överens med sjukvårdsdistriktet att en del av avdelning 10:s bäddplatser under en övergångstid reserveras för Vasaåldringarna. De som behöver vård och en bäddplats kommer alltså inte framöver att sändas till grannkommunerna. Hemvårdens och närståendevårdens resurser måste ses över så att vi kan stöda de åldringar som vill och kan bo hemma. Även barns och ungas välmående bör uppmärksammas bättre i framtiden. I detta arbete är det viktigt att det finns tillräckliga personalresurser inom social- och familjeservicen samt inom småbarnspedagogiken och skolsektorn. Friska dagis- och skolutrymmen är viktiga. För att säkra denna för oss livsviktiga offentliga servicen och Vasabornas fortsatta välfärd förutsätts av staden förutom en hållbar ekonomi även tillväxtstrategiska investeringar för att öka stadens dragningskraft och livskraft.

Suomen kuntaliiton jäsenkunnat suorittivat liiton valtuuskunnan vaalin vaalipiireittäin 15.11 – 31.12.2017 välisenä aikana. Valtuuskuntaan valittiin vaaleissa kaikkiaan 76 jäsentä, joista yksi edustaa Ahvenanmaan maakuntaa. Demareita valtuuskuntaan valittiin yhteensä 17 ja minulla on kunnia edustaa Vaasan vaalipiirin demareita valtuuskunnassa tämän vaalikauden ajan Valtuuskunta kokoontui viimeviikolla 15.2. ensimmäiseen kokoukseensa järjestäytymisen merkeissä. Kuntaliiton valtuuskunnan järjestäytymiskokous valitsi kansanedustaja Mauri Pekkarisen (kesk.) valtuuskunnan puheenjohtajaksi ja kansanedustaja Sirpa Paateron (sdp)
hallituksen puheenjohtajaksi. Demariryhmä järjestäytyi myös osaltaan kokouksessa ja valitsi ryhmän puheenjohtajaksi kansanedustaja Joona Räsäsen Lohjalta, jonka valtuuskunta valitsi myös valtuuskunnan I varapuheenjohtajaksi. Demariryhmän varapuheenjohtajaksi valittiin Miia Nahkuri Riihimäeltä.

Valintojen lisäksi kokouksessa käytiin keskustelua mm. valtuuskunnan työskentelyperiaatteista, esiteltiin kuntaliiton toimintaa sekä avattiin Kuntaliiton valtuuston hyväksymää strategiaa toimikaudelle 2017-2021. Kuntaliiton strateginen visio ”Onnistuva Suomi tehdään lähellä” perustuu missioon tehdä kuntien ja maakuntien kanssa kestävää tulevaisuutta. Tarkoitus on kuntien ja maakuntien kanssa yhteistyössä yhteen sovittaa
erilaisten kuntien ja maakuntien tarpeisiin sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestäviä ratkaisuja, huomioiden asukkaiden yhdenvertaisuus,sukupolvien ylittävä oikeudenmukaisuus ja sukupuolten välinen tasa-arvo. Painopisteiksi tämän Vision toteutumiseksi on nostettu ennakoinnin myötä askeleen edellä oleminen, yhteistyön tekeminen yli kunta- ja maakuntarajojen sekä uudistavan ja kokeilevan toimintakulttuurin luominen kuntiin ja maakuntiin.

Valtuuskunnan työskentelyperiaatekeskustelun yhteydessä poliittiset ryhmät linjasivat, että kuntaliiton valtuustossa käytäntönä olleista ryhmäpuheenvuorojen säännönmukaisesta pitämisestä luovutaan valtuuskunnassa ja ryhmäpuheenvuoroja pidetään ainoastaan silloin kun tämä koetaan käsittelyssä olevien asioiden tai ajankohtaisen poliittisen tilanteen vuoksi tarpeelliseksi.Tarkoitus on jatkossa käydä entistä enemmän vapaampaa keskustelua ajankohtaisista asioista ja luoda tämän keskustelun myötä valtuuskunnan linjaa valmisteltavana oleviin sekä päivän polttaviin asioihin.

Tämä uusi keskusteleva tapa toimia otettiinkin heti ensimmäisessä kokouksessa käyttöön ja kokouksessa käytiin mielestäni hyvin hedelmällistä keskustelua mm. kuntien ja maakuntien
yhteisestä edunvalvonta- ja palvelujärjestöstä. Tällaisen pohjoismaisen mallin käyttöönottoon liittyy monia herkkyyksiä sekä nykyisten jäsenten että maakuntien puolella, mistä syystä laajan keskustelun käyminen ja eri näkökantojen punnitseminen on ehdottomasti paikallaan ennen päätöksentekoa. Kunnilla ja maakunnilla tulee varmasti olemaan myös jatkossa yhteisiä tarpeita sekä edunvalvonnassa, palveluissa kuin kehittämisessäkin, mikä puhuu yhteisen
edunvalvonta- ja palvelujärjestön puolesta. Tulevien maakuntien itsehallinnon ”riittävyys” ja suhde valtioon taas laittaa miettimään, että minkälaisiin mahdollisiin intressiristiriitoihin yhteisessä edunvalvontajärjestössä voidaan törmätä? Kuntaliiton valtuuskunta kokoontuu seuraavaksi kevätkokoukseen 23.- 24.5. missä mahdollisesti jo linjataan maakuntien asemaa Suomen kuntaliitossa.

Yli tuhat sosiaalityöntekijää ja sosiaalityön opiskelijaa ovat viime viikolla allekirjoittaneet adressin nostaakseen esiin lastensuojelun asiakkaana olevien tuhansien suomalaislasten oikeuden suojeluun. Sosiaalityöntekijöiden laatiman adressin taustana on vakava huoli lasten ja nuorten heitteillejätöstä, jota lastensuojelutyön krooninen aliresursointi saa valitettavasti aikaan useassa kunnassa.

Vaikka Vaasa on pärjännyt tilastojen valossa viime vuosina kohtalaisen hyvin, käy Vaasan kaupungin perusopetuksessa toteutetusta lasten ja nuorten hyvinvointiselvityksestä ilmi, että myös Vaasassa on lasten ja nuorten pahoinvointi lisääntynyt huomattavasti viimeisten vuosien aikana. Tästä syystä nyt onkin oikea aika tehdä tarvittavia korjausliikkeitä, jottei tilanne etenisi tästä enää huonompaan suuntaan.

Vaasan kaupungin tuoreesta lasten ja nuorten hyvinvointiselvityksestä ilmenee, että sosiaalitoimen ja myös lastenpsykiatrian mielestä heille ohjautuu ”vääriä” lapsia ja nuoria, koska varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa on liian vähän tarjolla psykologi-, kuraattori- ja erityisopettajapalveluita ja koska opetusryhmät ovat liian isoja eikä pienryhmiä ole riittävästi.

Vaasan demareiden valtuustoryhmä asetti heti tämän valtuustokauden alussa yhdeksi kärkiteemakseen lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisen. Erityistä tukea tarvitsevat lapset ja nuoret nostettiinkin esille jo heti kaupungin strategiatyöskentelyssä ja tätä teemaa on pidetty esillä koko talousarviovalmistelun ajan.

Erityisvarhaiskasvatuksen resursseja saatiinkin kaupungin talousarviossa parannettua hienosti, kun kaupunginjohtajan esityksestä ensivuoden talousarvioon hyväksyttiin yksimielisesti lisäyksenä neljän lastentarhanopettajan sekä yhden suomi 2-kielenä lastentarhanopettajan vakanssit. Tämän lisäksi pitkän valmistelutyön tuloksena saimme ryhmien kesken yksimielisesti lisättyä myös perusopetuksen tuntikehyksen korottamisen ensivuonna 1,93 vuosiviikkotuntiin (vvh), jota on tarkoitus nostaa tulevina vuosina asteittain tästä vielä lisää. Näillä lisäyksillä helpotetaan jatkossa sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen haasteita ja vaikutetaan ennaltaehkäisevästi lasten ja nuorten hyvinvointiin.

Tiedossamme oli lisäksi, että sosiaalitoimessa viime vuosina hurjasti kasvanut palveluntarve (2015-2017 palvelutarpeen arvioinnit + 64,5%), on johtamassa tilanteeseen, että vain kaikkein vaikeimmat tapaukset voidaan hoitaa ja kaupungin sosiaalipuolen peruspalveluiden resurssipulan takia palveluita tarvitsevia ihmisiä ajautuu valitettavasti Vaasan keskussairaalan lapsi- ja nuorisopsykiatrian osastoille.

Valitettavasti emme saaneet tiedusteluista huolimatta sosiaalitoimen osalta konkreettisia esityksiä valmiiksi kuin vasta valtuuston talousarviokokousta edeltävänä viikkona. Saamamme palautteen mukaan tämä oli ainakin yhtenä syynä siihen, ettei esityksemme sosiaalitoimen resurssien turvaamiseksi saanut valitettavasti enemmistöryhmien tukea taakseen kaupunginvaltuustossa. Valitettavaa oli, että esimerkiksi poikkihallinnollinen Vaasan kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointiselvityksen ensimmäinen osa valmistui vasta budjettikokousta edeltävällä viikolla, vaikka toiveena oli sen saaminen kaupunginhallituksen talousarviotyön pohjamateriaaliksi jo alkusyksystä.

Toivon että Vaasassa jatketaan valtuustoryhmien välistä hyvin alkanutta yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi myös jatkossa ja että tämän yhteistyön hedelmänä saamme ohjattua varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tavoin jatkossa myös sosiaalitoimeen tarvittavat resurssit lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Vaasan ja Uumajan seutujen yhteinen hanke Midway Alignment pyrkii vahvistamaan Euroopan

liikenneverkostoa ja lisäämään Merenkurkun alueen kilpailukykyä kehittämällä Suomen ja Ruotsin rajat ylittävää kuljetusväylää. Hanke on mitä suurimmassa määrin rajat ylittävä ja multimodaalinen; se kattaa sekä rautatiet, maantiet että merenkulun. Kuljetus on ympärivuotista ja kattaa sekä rahti- että matkustajakuljetukset. Tavoitteet ovat suoraan kytköksissä EU:n Itämeristrategian tavoitteisiin ja pyrkimyksiin luoda useampia liikenneyhteyksiä Itämeren alueelle.

Seudulla molemmin puolin Merenkurkkua sijaitsee useita suuria vientivetoisia yrityksiä. Uumajan ja Vaasan seudut kuuluvat kumpikin oman maansa dynaamisimpiin ja nopeimmin kehittyviin seutuihin. Työmarkkinat ja mahdollisuudet korkeakouluopintoihin ovat seuduilla
hyvät, mutta kehitys on suoraan riippuvainen turismin, kaupan ja teollisuuden kasvusta. Kilpailukykyinen yhteys Merenkurkun yli vahvistaa ja parantaa entisestään alueiden yhteistyötä ja kasvumahdollisuuksia.

Hankkeen toteutuessa yhä suurempi osa maantiekuljetuksista voidaan ohjata meri- ja
rautatiekuljetuksiin yhdistämällä kaksi kansallista rauta­tieverkostoa ja oikaisemalla yli 800 kilometriä nykyistä maantiereittiä. Toimiva merireitti lisää sekä kuljetusalan tehokkuutta että kilpailukykyä hyödyttäen kuljetusliikkeitä, rahdin omistajia sekä asukkaita. Lisäksi ympäristö säästyy, sillä polttoaineen kulutus ja päästöt vähenevät tuntuvasti rekkaliikenteen käyttäessä meritietä.

Yksi hankkeen elintärkeistä osa-alueista on uuden innovatiivisen, ympäristöystävällisen
edelläkävijä laivan rakentaminen Vaasa-Uumaja välille. Varustamon matkustajamäärät ovat nousseet viime vuosina todella hienosti. Esimerkiksi ylikulkevien autojen määrä kolkuttelee jo Viking Linen Helsinki-Tukholma välin määriä! Vaasan ja Uumajan välinen yhteistyö on viimevuosina toiminut todella hienosti, mikä luo uniikin mahdollisuuden rajat ylittävän yhteistyön hyödyntämiselle alueellisessa kehittämisessä. Matkustajamäärien kasvu hyödyttää paitsi Vaasan seutua, myös laajemmin koko Pohjanmaata. Ruotsista tulee nykyään paljon
turisteja, jotka suuntaavat matkansa mm. Ähtärin eläinpuistoon sekä Powerparkkiin. Matkustajat käyttävät lisäksi rahaa muihin alueemme palveluihin ja mm.Wasalinen kautta tehdyt hotellivaraukset ovat kasvaneet Vaasassa viimevuodesta jopa 17.1%:lla.

Toinen hankkeen tärkeistä osa-alueista on Suomen rataverkoston kehittäminen. Poikittaisrataliikenteen kehittäminen Kiinasta Vaasan ja Uumajan kautta aina Norjan Mo i Ranan satamaan, olisi tutkimusten mukaan suorin idän ja lännen yhdistävä logistiikkaväylä
maailmassa! Tämän hankkeen osalta onkin nyt suunnitteilla yhteistyökuvioita radan varren kuntien kanssa. Yhtenä hankkeeseen liittyvänä ajatuksena on nostettu esille Seinäjoki-Jyväskylän välisen raidevälin sähköistäminen, minkä ajamisesta mm. Keski-Suomen liiton maakuntavaltuusto on tehnyt kokouksessaan 4.8.2017 periaatepäätöksen.

Midway Alingnment on alueellemme uniikki mahdollisuus kasvattaa Pohjanmaasta entistä vetovoimaisempi seutu yrityksille sekä seutumme asukkaille. Meillä on kaikki mahdollisuudet kasvaa entistä elinvoimaisemmaksi seuduksi, jonka ei tarvitse enää perustella päättäjille, miksi alueellamme tulee turvata asukkaillemme elintärkeät julkiset palvelut, kuten esimerkiksi toimiva terveydenhuoltoverkosto. Nyt se on vain kiinni meistä, haluammeko me tarttua tähän uniikkiin mahdollisuuteen?

Tekstiä kirjoittaessani on kuntavaaleista kulunut aikaa kutakuinkin viikko. Demarit saavuttivat Vaasassa lopulta hyvän tuloksen sijoittumalla valtuustossa selkeästi toiseksi suurimmaksi ryhmäksi 13 valtuutetullaan. Myös oma vaalitulokseni oli aivan uskomattoman positiivinen yllätys, vaikka hyvää palautetta sainkin paljon vaalikampanjani aikana. Äänestäjien viesti viimeisten viikkojen aikana oli, että kerrankin joku teki jotain eikä pelkästään puhunut. Haluan edelleen uskoa yhteiskuntaan missä teoilla on merkitystä ja työn tekeminen palkitaan.

Julkaistu SDP Pohjanmaan piirin blogi 13.3.2017

Vaasan kaupungin organisaatiouudistuksen yhtenä osa-alueena selvitellään parhaillaan kunnossapitoyksikön mahdollista siirtämistä liikuntapalveluista teknisen toimen kuntatekniikan alaisuuteen.

Liikuntapaikkaosaston henkilökunta ei kannata siirtoa kuntatekniikkaan. Huolena on, että liikuntapaikkahoitajien arvostus ja identiteetti jatkossa laskee, mikäli siirtyminen teknisen toimen kuntatekniikan alaisuuteen toteutuu.

Sote- ja maakuntauudistuksen toteutuessa kunnalle jää yhdeksi tärkeimmäksi tehtäväksi kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Kunnan palveluissa tulee entistä enemmän korostumaan liikunnan osuus ja sen merkitys kuntalaisille. Ennaltaehkäisevä toiminta kuuluu liikuntapalveluille ja sitä tehdään monin eri tavoin. Yksi merkittävä osa tätä toimintaa on luoda mahdollisuuksia omatoimiseen liikkumiseen ja siinä kunnossapitoyksikölle
kuuluva ulkoisten puitteiden ylläpito ja kehittäminen ovat merkittävässä
roolissa.

Sosiaali- ja terveysministeriö on kannanotossaan korostanut, että sote- ja maakuntauudistus tuo kuntien toimintaan muutoksia, jonka myötä liikunnalle ja liikkumisen edistämiselle tulee uusia mahdollisuuksia ja haasteita. Jotta kuntien keskeinen terveyttä ja hyvinvointia edistävä toiminta sekä liikunta ja liikkumisen edistäminen integroituvat sote- ja maakuntauudistukseen, on tärkeää varmistaa liikunnan strateginen johtaminen sekä saumaton yhteistyö eri toimijoiden välillä niin, että liikunta ja liikunnan edistäminen huomioidaan riittävästi. Mikäli kunnossapitoyksikkö siirrettään pois liikuntapalveluista, vaarantuu juuri tämä strateginen johtaminen sekä hyvin toimiva yhteistyö eri toimijoiden välillä!

Yhteistyö liikuntapalveluiden ja liikuntapaikkaosaston välillä on jokapäiväistä. Vuoropuhelua ja suunnittelua esim. matalan kynnyksen liikuntapaikoista käydään jatkuvasti ja näin liikuntapalveluilla on mahdollisuus vaikuttaa, kehittää ja ohjata näitä palveluita. Tämä on erittäin tärkeä osa Liikuntapoliittisen ohjelman toteutusta, sillä joka päivä tällä toiminnalla mahdollistetaan suurelle joukolle ihmisiä liikuntamahdollisuudet. Mikäli kunnossapitoyksikkö siirrettään pois liikuntapalveluista tällaista ohjaus ja kehittämismahdollisuutta ei enää olisi!

Myös Tampereen ja Oulun kaupungin kokemukset osoittavat, että siirto olisi todella väärä ratkaisu. Heidän varoittavat esimerkit vastaavanlaisesta siirrosta tuleekin ottaa vakavasti, eikä tehdä samaa virhettä, minkä he siellä nyt joutuvat korjaamaan!

Toivon todella, että liikuntatoimen henkilökuntaa sekä asiantuntijalautakuntaa kuunneltaisiin tällä kertaa päätöstä tehtäessä, eikä asiaa runnottaisi läpi selkeästä vastustuksesta huolimatta. Pilkkomisen sijaan liikuntatoimea tulee päinvastoin kehittää entistä laajempana kokonaisuutena sekä alueellisena yhteistyönä.

Julkaistu Pohjalainen 14.9.2016

Lausuntokierroksella oleva Sote-uudistus tulee toteuttaa pitäen tiukasti mielessä uudistuksen alkuperäiset tavoitteet. Uudistuksen tulee kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palveluiden yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia. Uudistuksen mielestäni kaikkein tärkeintä tavoitetta, sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatiota, ei tule myöskään unohtaa!

Kansalaisten valinnanvapauden aito lisääntyminen on kannatettava tavoite. Valinnanvapaus ei saa kuitenkaan lisätä terveyseroja eikä kasvattaa kustannuksia! On erityisen tärkeää, että valinnanvapauden yhteydessä määritellään palvelulupaus, eli mitä palveluita valinnanvapauden piiriin kuuluu ja miten niitä julkisin varoin kustannetaan. Valinnanvapaus ei saa myöskään johtaa henkilöstön kannalta jatkuvaan epävarmuuteen ja työehtojen polkemiseen kilpailuttamisten ja jatkuvien työnantajavaihdosten muodossa!

Hallituksen esitysluonnokseen kirjattu palveluiden yhtiöittämisvelvoite merkitsee henkilöstön kannalta väistämättä lisääntyvää epävarmuutta työsuhteiden jatkuvuudesta. Riskinä yhtiöittämisessä on, että sote-henkilöstö joutuu hakemaan "omaa työtään" jatkossa toistuvasti ja työsuhteen ehdot heikkenevät aina muutostilanteissa. Koska yhtiöillä ei käytännössä tule olemaan juuri muuta rahoituskanavaa, kuin valtion maakuntien kautta yhtiöille ohjaama rahoitus, on yhtiöiden mahdolliset talouden tasapainottamistoimet todennäköisesti toteutettava aina henkilöstökustannuksia leikkaamalla. Yhtiöittämisen piilotavoite tai sivutuote ei saa olla säästöjen hakeminen henkilöstön työehdoista!

Liikkeenluovutussäännösten noudattaminen tulee taata myös yhtiöittämisten jälkeisissä kilpailutuksissa. Liikkeenluovutussäännösten voimassaolo ei voi päättyä vuoteen 2020, vaan liikkeenluovutusperiaatteita on noudatettava koko sote-prosessin läpiviennin ajan.

Hallituksen esitys ensihoitokeskusten keskittämisestä Sote-yhteistyöalueille ei ole kannatettava asia. Ensihoidon järjestäminen ja vastuu pelastuslaitoksineen tulee seurata maakuntajakoa. Maakunta on riittävän suuri pohja asianmukaisille ja kustannustehokkaille palveluille. Maakunnilla tulee olla mahdollisuus päättää hoitokokonaisuuksista alueellaan, jotta tavoiteltu sote-palvelujen integraatio saavutetaan.

Täydenpalvelun päivystävän sairaala on ensiarvoisen tärkeä asia Pohjanmaalle! Myös Pohjanmaan maakunnan kansalaisille tulee turvata perustuslain mukainen oikeus hoitoon omalla äidinkielellä. Pohjanmaa on ainut maakunta Manner-Suomessa missä ruotsi on väestön enemmistökieli. Tämä on asia mikä on ehdottomasti huomioitava Sote-palveluverkoston suunnittelussa. Olemassa olevana riskinä näen jo tässä vaiheessa Vaasan keskussairaalan ammattitaitoisen henkilökunnan menettämisen muutospaineessa. Koulutettu henkilökunta suuntaa joko ulkomaille tai siirtyy pois paikkakunnalta jo ennen varsinaisia muutoksia. Myös alan vaihtaminen on joidenkin hoitoalan ammattilaisten ajatuksissa.

Sote-uudistus on historiallisen suuri muutosprosessi, jossa ravistellaan rakenteet ja rahoitus sekä uudistetaan palvelut asiakasnäkökulma edellä. Se on myös suurin liikkeen luovutuksella toteutettu henkilöstön siirto ikinä.

Uudistuksessa pitää kuunnella (ja uskoa) asiantuntijoita, ottaa henkilöstö aidosti mukaan, varmistaa hyvä johtaminen, tehdä kunnolliset vaikutusarviot ja viedä uudistus maaliin pitkäjänteisesti, tarvittaessa vaikka vaiheittain.

Henkilöstön edustajille on taattava riittävästi paikkoja uudistusta valmisteleviin alueellisiin työryhmiin sekä riittävästi ajankäyttöä, jotta osallistuminen on käytännössä mahdollista. Jotta henkilöstö on motivoitunut työskentelemään uusissa organisaatioissa ja suuressa muutospaineessa, on työnteon edellytysten oltava kunnossa. Palkkaus on yhdenmukaistettava viipymättä uusissa työnantajaorganisaatioissa, sillä palkkaerot syövät henkilöstön motivaatiota ja vähentävät työntekijöiden sitoutumista työhön. Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistus tulee ennen kaikkea toteuttaa siten, että ammattitaitoinen henkilöstö saadaan jatkossakin pysymään sosiaali- ja terveysalan palveluksessa!

Julkaistu SDP Pohjanmaa 2.9.2016,Pohjalainen 5.9.2016

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Suomessa olisi vuonna 2030 lähes 900 000 alle 15-vuotiasta henkilöä. Viimeksi Suomessa on ollut näin vähän alle 15-vuotiaita vuonna 1894. Yli 65-vuotiaiden osuuden väestöstä taas arvioidaan nousevan nykyisestä 19,9 prosentista 26 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Perheiden lapsimäärän keskiarvon pieneneminen on johtanut siihen, ettei työikään tulevien määrä riitä enää jatkossa korvaamaan eläkeikään tulevien määrää. Tästä johtuen työikäisten määrän ennustetaan pienenevän sekä absoluuttisesti, että suhteessa kasvavaan vanhusväestöön.

Väestöllinen huoltosuhde, eli lasten ja eläkeikäisten määrä sataa työikäistä kohden, nousee täten selkeästi lähitulevaisuudessa. Tämä kehityssuunta vaarantaa yhteiskunnan jatkuvuuden sekä heikentää eläkkeiden ja sosiaaliturvan maksupohjaa tulevaisuudessa.

Suurin syy nuorten määrän vähenemiseen on riittämätön syntyvyys. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) onkin kannustanut nuoria tekemään lisää lapsia, jotta huoltosuhde ei nousisi niin jyrkästi kuin on ennustettu. Ymmärrän kyllä pääministerin viestin merkityksen, mutta näen sen hyvin ristiriitaisena sen kanssa, minkälaista perhepolitiikkaa Sipilän hallitus on viimevuosina toteuttanut.

Sipilän hallitus on linjannut hallitusohjelmassaan, että julkista taloutta parannetaan karsimalla kuluja ja tukia sekä korottamalla veroja ja palvelumaksuja. Lapsilisä irrotettiin alkuvuodesta indeksistä, mikä tarkoitti lapsilisän ostovoiman heikkenemistä entisestään. Lasten päivähoito ja koululaisten iltapäivätoiminta maksut kallistuvat tästä syksystä eteenpäin. Hallitus on lisäksi edellyttänyt, että palkoista ja työehdoista tingitään. Koska lasten vanhemmista neljä viidestä on työelämässä, myös nämä heikennykset rokottavat lapsiperheiden taloutta!

Työelämän ja päivähoitojärjestelmän jäykkyys, korkeat asumiskustannukset yhdistettynä asuntolainan verovähennysoikeuden leikkaamiseen, verotuksen lapsivähennysten puuttuminen, autoilun ja muun kulkemisen kalleus sekä vielä poliittinen tahtotila työpäivien pidentämiselle ei todellakaan ole lapsen saantiin rohkaisevaa perhepolitiikkaa.

Mikäli Sipilän hallitus todella toivoo nuorten tekevän jatkossa enemmän lapsia, on sen myös tehtävä sellaista politiikkaa joka kannustaa nuoria lasten saamiseen. Nykyiset toimet päinvastoin vain nostavat perheiden kynnystä lasten saantiin.

SDP:s viceordförande Sanna Marin förde på SDP:s Österbottens distrikts vårmöte fram att den bolagisering av social- och hälsovårdstjänsterna som regeringen föreslagit splittrar upp serviceproducenterna till små serviceenheter. Genom det här riskerar man att den integration av bashälsovården och specialsjukvården, som har varit utgångspunkten för reformen av social- och hälsovården, inte förverkligas. Sakkunniga inom området har till och med uppskattat att en bolagisering kan, istället för att förbättra kvaliteten och medföra en sänkning av kostnaderna, leda till att kostnaderna snarare stiger och att kvaliteten på tjänsterna blir sämre.

Bolagisering innebär också för personalens del många osäkerhetsfaktorer. Även om kommunernas och samkommunernas personal inom social- och hälsovården i det första skedet av överföring av rörelse skulle flyttas över som gamla arbetstagare till de nya landskapens tjänst och principerna för överlåtelse av rörelse skulle gälla också i det skede som bolagiseringen sker, skulle det inte alls vara säkert att man skulle följa principerna för överlåtelse av rörelse också i den konkurensutsättning som kommer senare.

Man har beräknat att det borde utbildas ca 13 000 nya vårdare årligen för att ersätta de vårdare som går i pension. Därtill borde man försäkra sig om att den utbildade personalen inom social- och hälsovården som man har idag stannar inom branschen. En ständig osäkerhet gällande arbetsförhållandena, förenat med en låg lön, gör inte utsikterna bättre för att den utbiladade vårdpersonalen ska stanna i Finland och inom vårdbranschen.

Personalen inom social- och hälsovårdsbranschen anser att man nu äntligen också i Österbotten borde komma framåt med förberedelsearbetet gällande Sote-reformen. Det är nu hög tid att ta itu med det konkreta arbetet att skapa strukturerna för reformen. Bland annat har det väckt förundran, och man har frågat sig varför de lösningsmodeller baserade på samkommunsbas som tagits fram i Norra Karelen och i Mellersta Österbotten, och som kommit bra igång, inte har dugt åt våra politiker? Samkommunsmodellen har visat sig vara användbar och också lagstiftningsmässigt lätt att förverkliga. I det förberedelsearbete för reformen som gjorts i Mellersta Österbotten har personalen från första början varit aktivt med i arbetet och det har å sin sida inneburit att man kommit förhållandevis snabbt framåt.

Förändringar väcker alltid osäkerhet och starka känslor. För att man ska lyckas med förändringarna är det av största vikt att man sköter om informationen i tid och på ett sakligt sätt. För att man på ett opitmalt sätt ska kunna ta till vara det kunnande som finns inom organisationerna bör man involvera personalen i planeringsarbetet redan från första början. När det gäller arbetet med förändringar är personalen beredd att bidra men sitt kunnande och sin erfarenhet för att vi ska få till stånd bästa möjliga Sote-reform. Nu måste vi börja med arbetet också i Österbotten!

SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin toi esille SDP:n Pohjanmaan piirin kevätkokouksessa, että hallituksen esittämä Sosiaali- ja terveyspalvelujen yhtiöittäminen pilkkoo palveluiden tuottajat pieniksi palveluyksiköiksi, mikä vaarantaa sote uudistuksen lähtökohtana pidetyn perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraation.

Asiantuntijat ovat jopa arvioineet, että yhtiöittäminen voi laadun paranemisen ja kustannusten laskemisen sijaan pikemminkin nostaa kustannuksia ja heikentää palveluiden laatua.

Yhtiöittäminen sisältää myös henkilöstön kannalta isoja epävarmuustekijöitä. Vaikka ensimmäisessä vaiheessa kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa oleva sote-henkilöstö siirtyisikin liikkeen luovutuksella vanhoina työntekijöinä maakuntien palvelukseen ja liikkeen luovutus pätisi myös palvelujen yhtiöittämisvaiheessa, niin tämän jälkeen tapahtuvissa kilpailutuksissa ei ole lainkaan selvää, että liikkeen luovutusta koskevia säännöksiä noudatettaisiin edelleen.

Uusia hoitajia tulisi arvioiden perusteella kouluttaa tulevina vuosina eläkkeelle jäävien korvaamiseksi noin 13 000 vuodessa. Tämän lisäksi tulisi myös varmistaa, että nykyinen koulutettu sosiaali- ja terveydenhuollon hoitohenkilökunta pysyy alalla. Jatkuva epävarmuus työsuhteesta, yhdistettynä alhaiseen palkkaan, ei varmasti paranna tulevaisuudessa koulutetun hoitohenkilöstön pysymistä Suomessa ja hoitoalalla.

Sosiaali- ja terveydenhuollon hoitohenkilökunnan mielestä myös Pohjanmaan maakunnassa on vihdoin päästävä eteenpäin sote-valmistelutyössä. Nyt on jo korkea aika aloittaa konkreettinen työ tulevan sote-rakenteen luomiseksi. Ihmetystä on aiheuttanut mm. se, että miksi Pohjanmaan maakunnan päättäjille ei ole kelvannut Pohjois-Karjalassa ja Keski-Pohjanmaalla onnistuneesti käyntiin lähtenyt kuntayhtymäpohjainen valmistelumalli? Kuntayhtymämalli on osoittautunut käyttökelpoiseksi ja myös lainsäädännöllisesti helpommaksi toteuttaa. Keski-Pohjanmaan soite valmistelutyössä on henkilöstö ollut alusta lähtien vahvasti mukana valmistelutyössä, mikä on osaltaan mahdollistanut myös suhteellisen nopean etenemisen.

Muutokset herättävät aina epävarmuutta ja voimakkaita tunteita. Muutoksen onnistumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää hoitaa tiedottaminen hyvissä ajoin ja asianmukaisella tavalla. Jotta organisaatiossa olemassa oleva osaaminen saadaan hyödynnettyä mahdollisimman optimaalisesti, on henkilökunta osallistettava alusta alkaen mukaan suunnittelutyöhön. Hoitohenkilöstö on valmis tuomaan oman osaamisensa ja kokemuksensa muutostyöhön, jotta yhdessä saisimme aikaan parhaan mahdollisen sote-uudistuksen. Nyt on vain saatava työ käyntiin myös Pohjanmaan maakunnassa!

Det väcker oro då den senaste tidens politikerna i Vasa lobbar starkt på gamla Vasa läns för självstyrande sote-området. Det är bra att förstå att om detta alternativ förverkligas så skulle det sannolikt leda till att Vasa Centralsjukhus skulle förlora sitt status som dejourerande sjukhus och bl.a. förlossningsverksamhetens förflyttning till Seinäjoki.

Rädslan för att den dejourerande Vasa Centralsjukhusets status som dejoursjukhus skulle avta grundar sig på förordningen som träder i kraft. Förordningen förutsätter i fortsättningen av dejourenheterna högre beredskap dygnet runt som bl.a. i kirurgi, radiologi och laboratorieverksamhet. För att upprätthålla denna beredskap har man beräknat att utgifterna skulle öka märkbart. Det har redan förberetts inom den administrativa staten att dejourerande sjukhusen nedskärs.

Det är logiskt att anta då dejourerande sjukhusens antal minskas så kommer det inte att rymmas två akuta sjukhus inom samma sote-område inom 100km gränser. Vasa Centralsjukhus har gjort en undersökning som visar att då Vasa och Södra- Östrabottens sjukvårdsdistrikt kommer att vara inom samma sote-område och fördelar arbetsuppgifterna skulle det leda till att ca 1000 arbetsplatser förminskas på Vasa Centralsjukhus. Om status på dejourerande sjukhus skulle avslutas skulle det leda till att kliniska sakkunniga skulle söka sig till andra arbetsplatser och i långa loppet skulle Centralsjukhuset förtvinas till regionsjukhusnivå.

Jag anser att den nya vårdreformen skulle vara vettigaste att grunda sig på den nuvarande sjukvårdsdistriktens plan istället för att bygga någonting helt nytt administrativt område. Stadens och kommunernas fullmäktige och kommundirektörer har en klar åsikt att nya självstyrande områden skulle grundas på landskapindelning. Av denna åsikt är nio av tio fullmäktige och av kommundirektörer i kommunsektorns utvecklingsstiftelsens förfrågan. Enligt beslutsfattarnas ställningstagande om landskapssammansatta självstyrande område så har den inget stöd vars plan skall vara 18 landskap.

Olen huolestuneena seurannut viimeaikoina vaasalaispoliitikkojen voimakasta lobbausta vanhan Vaasan läänin kokoisen itsehallintoalueen (sote-alueen) puolesta. On hyvä ymmärtää, että tämän vaihtoehdon toteutuminen johtaisi suurella todennäköisyydellä Vaasan keskussairaalan päivystävän sairaalan statuksen menetykseen ja mm. synnytystoiminnan siirtymiseen Seinäjoelle.

Pelko Vaasan keskussairaalan päivystävän sairaalan statuksen poistumisesta perustuu mm. päivystysasetuksen voimaan tuloon. Päivystysasetus edellyttää jatkossa päivystysyksiköiltä entistä korkeampaa ympärivuorokautista valmiutta mm. kirurgiselle toiminnalle sekä kuvantamis- ja laboratoriopalveluille. Koska tällaisen valmiuden ylläpitämisen on laskettu nostavan huomattavasti kustannuksia, on valtion hallinnossa lähdetty jo valmistelemaan päivystävien sairaaloiden selkeää vähentämistä.

On hyvin loogista olettaa, että kun päivystävien sairaaloiden määrää tullaan vähentämään, niin samalle sote-alueelle ei tule mahtumaan kahta päivystävää sairaalaa 100km säteelle. Vaasan keskussairaalan teettämän selvityksen perusteella Vaasan ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien ollessa samalla sote-alueella ja jakaessaan tehtäviään, johtaisi työnjako noin 1000 työpaikan vähentymiseen Vaasan keskussairaalassa. Päivystysstatuksen poistuminen johtaisi lisäksi monen kliinisen asiantuntijan hakeutumiseen muualle töihin ja pitkässä juoksussa keskussairaalan näivettymiseen aluesairaalatasolle.

Näkisin että uudet sote-alueet on järkevin perustaa nykyisten sairaanhoitopiirien pohjalle sen sijaan että lähdetään taas rakentamaan jotain täysin uutta hallinnollista aluetta. Myös kaupunkien ja kuntien valtuutetuilla ja kuntajohtajilla on selvä kanta siihen, että uudet itsehallintoalueet tulee perustaa maakuntajaolle. Tätä mieltä on yhdeksän kymmenestä valtuutetusta ja kuntajohtajasta KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselyssä. Kuntapäättäjien kantojen perusteella maakuntia yhdistäville itsehallintoalueille ei ole tukea, vaan pohjana tulee olla 18 maakuntaa.

Yksi asia on taas viime viikkoina mietityttänyt suuresti. Miksi niin moni julkisia hyvinvointi palveluja hyvin mielellään käyttävä kansalainen mollaa jatkuvasti julkista sektoria? Ikäänkuin julkisen sektorin koko olisi este talouskasvulle tai syy viennin hiipumiselle? Nyt halutaan mollaamisen lisäksi laittaa julkisen sektorin työntekijät vielä talouden taantuman maksumiehiksi, leikkaamalla jo valmiiksi matalapalkkaisilta työntekijöiltä vielä lomat ja lisätkin.

Julkisella sektorilla menee itse asiassa olosuhteisiin nähden edelleen varsin hyvin verrattuna moneen muuhun sektoriin. Asiakkaita riittää vuosi vuodelta yhä enemmän ja silti julkisen sektorin yksikkötyökustannukset ovat pysyneet hyvin kohtuullisina. Asiakkaat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä saamiinsa palveluihin ja negatiivista palautetta tulee lähinnä resurssipulasta johtuvista syistä, kuten jonojen pituudesta.

On mielestäni uskomatonta kuvitella, että julkiset palvelut voitaisiin täysin korvata yksityisen sektorin palvelutuotannolla ja samalla säästää kustannuksissa. Yksityisen sektorin palvelujen tuottaminen kun perustuu aina voiton tavoittelulle, kun taas julkisorganisaatio ei edes saa tehdä voittoa. Lisäksi on hyvä huomioida, että myös yksityisen sektorin tuottamat palvelut on rahoitettava. Mikäli rahoitus toteutetaan verovaroin, on olemassa jo varoittavia esimerkkejä siitä, että palvelujen tuottaminen yksityisesti tulee pitkässä juoksussa veronmaksajille huomattavasti kalliimmaksi kuin julkisesti tuotetut palvelut. Mikäli rahoitus taas toteutetaan ainoastaan asiakasmaksuin, asetetaan kansalaiset varallisuuden perusteella hyvinvointiyhteiskunnan periaatteiden vastaisesti eriarvoiseen asemaan.

Se miksi sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset kasvavat vuosivuodelta, ei johdu julkisen sektorin tehottomuudesta, vaan siitä että väestön ikääntyessä huoltosuhteemme ja hoidon tarve kasvaa päivä päivältä. On myös huomioitava, että taantuman aikana julkiset menot kasvavat, koska koko ajan enemmän kansalaisia joutuu yhteiskunnan tuen varaan.

Julkisen sektorin palvelurakenteita tulee ehdottomasti välillä tuulettaa. Sen ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa palveluiden tai työpaikkojen karsimista, vaan parempaa palvelurakenteen organisoimista. Hyvinvointivaltion velvollisuutena on tuottaa hyvinvointipalveluja koko kansalle ikään ja varallisuuteen katsomatta. Hyvinvointivaltiossa jokaisella tulee olla oikeus koulutukseen sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Ilman julkista sektoria ja sen työntekijöitä tämä hyvinvointivaltion kivijalka tulee valitettavasti murtumaan.

I den offentliga debatten florerar, enligt mig för tillfället alltför många "sanningar" som inte har någon grund rörande offentliga sektorns semesterar. Med anledning av det här vill jag klargöra en del fakta angående semesterbestämmelserna.

För det första har man inom den offentliga sektorn genom tiderna kommit överens om semestervillkoren mellan arbetsgivar- och arbetstagarorganisationerna som ett alternativ till löneförhöjningar. Vid förhandlingsborder har semestervillkoren på arbetsgivarnas initiativ haft en dyr prislapp. Inom den offentliga sektorn är en nedskärning av semestern med åtta dagar en direkt lönesänkning.

Det är också på sin plats att helt kort förklara semesterstrukturen. Enligt semesterlagen har arbetstagaren efter ett års arbetserfarenhet inom branschen rätt till en semester på 30 dagar/år, enligt offentliga sektorns tjänste- och arbetskollektivavtal är det bestämt att arbetstagaren har en semester på 30 dagar/år först då man har arbetat inom branschen i 10 år. Först då arbetstagaren har arbetat inom samma bransch i 15 år stiger den offentligt anställdas semester till den nivå, 38dagar/år, som nu är föremål för regeringens sparåtgärder. Systemet med 38 semesterdagar kan man i någon mån jämföra med att man under åren har "sparat" semesterdagar för att använda i ett senare skede.

I den här diskussionen är det också viktigt att komma ihåg det faktum att arbetstagarna inom offentliga sektorn inte har s.k. pekkasdagar till sitt förfogande som inom vissa branscher gör att det konkreta antalet semesterdagar är 42,5 dagar/år (30 dagar + 12.5 dagar).

Med det här inlägget vill jag på inget sätt inleda en debatt där man ställer olika sektorer och olika yrkesgrupper mot varandra om hur nedskärningarna skulle se ut och vems villkor man borde skära ner. Kocken till den här soppan hittar man på något helt annat ställe än inom arbetstagarlägret. I den här situationen anser jag att det är nödvändigt att föra fram fakta, det känns som om det förs en debatt både i tidningarna och i sociala medier som bygger på fel information.

Nyt kun julkisessa keskustelussa liikkuu mielestäni liikaa perätöntä "totuutta" julkisen sektorin vuosilomista, haluan selventää muutaman lomiin liittyvän faktan.

Ensinnäkin kunnallisen alan vuosilomista on sovittu menneinä vuosina työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kesken vaihtoehtona palkankorotuksille. Vuosilomille on siis ollut tuolloin työnantajan toimesta neuvottelupöydässä kallis hintalappu. Kahdeksan vuosilomapäivän leikkaaminen on täten suora julkiseen sektoriin kohdistuva palkanalennustoimi.

Sitten on hyvä avata myös lomarakenteita lyhyesti. Vuosilomalain mukaan työntekijällä on yhden vuoden alalla työskentelyn jälkeen vuosilomaa 30 pv/vuosi, kun taas kunnallisella virka- ja työehtosopimuksella on sovittu että työntekijällä on vuosilomaa 30 pv/vuosi vasta kun hän on työskennellyt alalla 10 vuotta. Vasta kun työntekijä on työskennellyt samalla alalla 15 vuotta, nousee julkisen alan työntekijän vuosiloma tuohon hallituksen säästökohteena olevaan 38 pv/vuosi. 38 vuosilomapäivää voidaan siten jossain määrin rinnastaa myös siihen saakka "säästettyjen" lomien käyttöön myöhäisemmässä vaiheessa.

Lisäksi tässä keskustelussa on myös huomioitava se rakenteellinen asia, että kunta-alan työntekijöillä ei ole ns. pekkaspäiviä käytettävissä jotka lisäävät kyseisillä aloilla konkreettisten lomapäivien määrän 42,5 pv/vuosi (30pv+12,5pv).

En halua tällä kirjoituksella nyt missään nimessä lähteä käymään eri sektorien ja ammattiryhmien välistä vääntöä siitä, että keneltä tässä nyt tulisi lähteä ensisijaisesti leikkaamaan. Tämän sopan keittäjä kun löytyy aivan jostain muualta kuin työntekijäkentästä. Näen kuitenkin tässä tilanteessa tarpeelliseksi nostaa nämä muutamat faktat esille, sillä näistä asioista tuntuu nyt liikkuvan liikaa vääriin faktoihin perustuvaa keskustelua sekä lehtien palstoilla että sosiaalisessa mediassa.

Työhyvinvointia edistämällä ylläpidetään työkykyä ja motivaatiota, mitä kautta tehokkuus paranee ja tuottavuus lisääntyy. Työhyvinvointi heijastuu myös työterveyshuollon kustannuksiin.Työnantajien olisi hyvä ottaa työjärjestelyissä nykyistä enemmän huomioon työntekijät. Lisääntyneet vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat avain piteneviin työuriin sekä tuottavuuden kasvuun.

Mer flexibilitet i arbete och barn-anhörigvården skulle minska långa frånvaroperioder från arbetslivet och göra det lättare att senare återgå till heldagsarbete. Familjepolitiken borde stöda flexibiliteten inte ja eller nej samhälle.

On totta ettei työelämän tasa-arvo synny sormia napsauttamalla. Aihe on kuitenkin niin tärkeä, ettei sitä tule unohtaa vain siksi että eduskuntavaalit ovat tulossa. Itse olen tehnyt työtä tasa-arvoisen palkkapolitiikan toteutumisen eteen jo pitkään, enkä aio tästä tavoitteesta luopua sen vuoksi että vaalit lähestyvät.

Joustavammat mahdollisuudet työn ja lasten- tai omaishoidon yhteensovittamiseksi vähentävät pitkiä katkoksia työurissa ja helpottavat myöhempää kokopäiväiseen työhön palaamista. Perhepolitiikan tulee tukea joustavuutta, ei joko tai -yhteiskuntaa.

Osatyökykyisten työllistymisesteiden purkaminen ja kannusteiden luominen on tärkeää perusoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta. Esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeen etuusperiaatteita tulisi muuttaa siten, että palkkatyön vastaanottaminen ei millään palkkatasolla alentaisi työkyvyttömyyseläkkeellä olevan käteen jääviä tuloja. Myös asenteiden muutos on erittäin keskeinen edellytys osatyökykyisten paremmalle työllistymiselle tulevaisuudessa.

Lukuisten tutkimustulosten perusteella voimme todeta, että lyhytnäköinen säästäminen, mm. liikuntatoimen määrärahoista, aiheuttaa tulevaisuudessa lisääntyviä kustannuksia etenkin sosiaali- ja terveysmenoissa.Olkaamme siis nyt tahdoltamme vahvoja päätöksissämme ja tukekaamme lyhytnäköisten ratkaisujen sijasta kestävämpiä pidemmän aikavälin ratkaisuja.

Nyt kun olemme kokeneet lausuntokierroksella olevan "erva-mallin" tuoman shokin, niin olisimmeko nyt valmiimpia ymmärtämään kuinka paljon parempi esitys sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeksi meille esitettiin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän toimesta joulukuussa 2013? Voisimmeko nyt yhdessä todeta, että tuo malli niine muutamine kunnilta tulleine kehitysehdotuksineen paranneltuna, olisi malli mihin voisimme kaikki yhdessä Pohjanmaalla sitoutua? Vaasa on alusta lähtien lausunut vastuukuntamallin puolesta, kun taas alueemme muut kunnat ovat vastustaneet vastuukuntamallia. Olisiko nyt oikea aika Vaasan tehdä poliittinen kompromissi asiassa, jotta alueemme voisi lausua yhdessä sen puolesta, että nyt esitettävän "erva-mallin" sijasta sosiaali- ja terveyspalvelut tuotettaisiin jatkossa yhteisen kuntayhtymän toimesta sairaanhoitopiirimme alueella.